Kuvittelu tulevasta, suorastaan huvittelu herää
kun sitä tällä erää mietin, miten aikaani muinoin vietin.
Eikä mitään perää, ei terää ennen kuin nyt,
kun aatokset yhteen kerää, sitoo lyhteen,
ottaa käteen, alkaa päteen, näkee ensi säteen.
ja antaa itselle sen suhteen nuhteen.
Iltapuhteen. Kirjoitan - tunteen virvoitan.
Välillä ulos, sisälle tullessa heti tulos:
Että minua sitten haihatti.
Ja nyt. Ihme.
Harhakuvani, unelmani, haihatukseni ukseni aukossa,
siinä hän seisoo edessä univedessä. Merenneito.
Kuin auringon ensisäteiden lomassa tanssiva pyrypilvi.
Keijujen keiju.
Prinsessa, puoli valtakuntaa kainalossa,
toisessa jalaton lasinen kenkä.
Olkalaukussa täydellinen onni
ja selkärepussa ikuinen rakkaus.
Tulla tuiskahtaa, kuiskaa, suuta muiskaa, käistä ottaa:
Tulehan susi - pusi-pusi, tehdään pesä!
Puhuu kesähäistä.
Ja minä.
Käsillä kävelen, päätäni väännän, häntäni käännän.
Ulwon ja ääneen äännän.
Kommentit