Tyynen pinnan ohut kare,
viiltyy kalvo ehyt.
Hetki lyhyt,
sitten pieni, kevyt, huomaamaton pyörre melkein.
Kala nappaa, tutuin elkein.
Haukkaa perhoon,
saman tien jo syöksyy sisään veden verhoon.
Tahtoo eineensä se pitää.
Vapa taipuu, näyttää että syövereihin vaipuu.
Sitten oikenee kuin jousi.
Siima viuhuu, piirtää kirjoitusta veteen,
liuhuu taakse sekä eteen.
Vonkuu kela, jarru vinkuu, iskee kampi ranteeseen
ja haihtuu torkku, päättyy pitkä odotuksen piina.
Väsymys on tiessään.
Ilme vireäksi vaihtuu. Siima kireäksi.
Piiskaa säipän nokka ilmaa, taitaa pettää pokka,
saalis karvaa vastaan parhaan mukaan.
Tyvi kiinnitetty vavan vankasti on vyölle.
Pian väsytetään rankasti.
On varauduttu tyystin sille työlle.
Tuuri kävi kyllä, tuntuu saalis olevan nyt suuri.
Sitä varten tultiin juuri,
tänne Juuttaan perään, elämystä kerään.
Mies hiessään kylpee ylpee. Veteen sylkee.
Kommentit