1196714.jpg

Tietenkin - rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Jos niitä on kaksi, niin sitäkin useampia.

Parmas, muinaisnorjassa barmr, nykyislannissa barmur,
norjassa barm, sama tanskassa  ja ruåtsissa.  Gooteilla
sana oli barms,  anglosakseilla  bearm,  muinaissakseilla
ja muinaisyläsaksassa barm.

Muinaisintian bharma oli taakka, muinaisslaavien breme,
lasti.  Muinaisnorjan veli oli muuten asiasta kolmanteen,
barmi - esikielen muodosta  gabarman - se joka  kuuluu
äidin syliin.

Kreikan phórmos oli kantokori  ja phérma sato ja sikiö.
Shetlandinsaarilla barmskin oli perintönä kulkeva lam-
paannahka, jota kalastaja piti rinnana suojana.
Parmas on siis rinnan,  poven, sylin, tissin, ryntään jne.
runollinen nimitys.

Runoilijat kautta aikain  ovat nähneet naisen rinnoissa
vaikka sitten mitä:
Herkkyyttä, äitiyttä, hellyyttä, kiihkoa, kiimaa, syntiä,
tunnetta, kutsua, lempeä, lämpöä, lempeyttä...
Kantajansa iän mukaan viattomuutta, neitseellisyyttä,
äitiyttä, vanhuutta.
Toivoa, rakkautta, mustasukkaisuutta, intohimoa.

Eikäpä  huonommalle jää  kuvamaakaritkaan,  oli nuo
mainiot vekotukset sitten tauluna, veistoksena jopa
freskona.  Lukematon on myös se laulujen,  sonaat-
tien ja lyyristen oodien sepustajalauma.


Rinta oli kantagermaanissa strinthā. Siitä sitten kehittyi
muinaisnorjan strind,  reuna, sivu ja maa.  Nykynorjassa
sana on strind, suikale, puolikas, linja, juova, reuna, sivu,
virran vuolain kohta.

Samaa  syntyä on  Suomen rinne,  joka on  mäen rinta.
Rintama on sivu ja reuna.  Rinnakkaismuoto on rynnäs,
ryntäät. Joka tarkoittaa naisenpuolenja myös miehen
rintaa, rintakehän etuosaa.  Puhekielessä kansanomai-
sesti useinmiten naisen rintoja.

Kyllä raavaalla  mullikallakin  sanat  alkavat ehtyä veren
paetessa kielestä kun naaras uhkeat  rintansa paljastaa
tahi tuo uroolle suudeltaviksi. Ties missä tarkoituksessa.


Tissi joka  suomalais-ugrilaiseen suuhun  maistuu hieman
pikkutuhmalta,  rivohkolta että riettaalta, on naisen rin-
ta ruåtsin sanoista tiss, tisse, tissa. Norjassa tissa, ala-
saksassa, tiss, titt, titte, nykysaksassa Zitze.

Hollanin kielessä sana on tit,  monikossa tittas,
enklannissa teat, italiasa tetta, zizza, zezzolo,
raskassa tette.  Nisä, nunnu, nänni on enklanti-
lais
ten nipple.

Ranskan tetin ja teton  tarkoittavat rinnan nipukan
ympärillä olevaa  pyöreää  kenttää,  (latinan areola
mammae)  jonka kai  muuan  yltiö alkiolainen körtti,
Sana Seppä,  nimesi harkitusten  kovin neutraaliksi
nännipihaksi.  Meidän luterilaisen  mustan,  synkeän
seksin lopulliseksi lätistämikseksi. OUuuoOUuaaa...
walkwolfani.gif

Kaikella kunnioituksella naista  ja tasa-arvoa ja heidän
ihanaisia parmaksiaan kohtaan, me suomalais-ugrilaiset
urokset saamme kulkea aina  hieman jälkijunassa man-
nermaisiin ruåtsalaisiin nähden.

Myöhään eilen illalla - useimmat  olivat jo uupuneet
työtaakkansa alla ja painuneet pehkuihin, julkistet-
tiin uutinen, että ruåtsalaisnaiset voivat nyt viimein
käyttää Sundsvallin  uimahallia tasa-arvoisesti, siis
ilman bikinien yläosaa.
Järjen käyttö on siis vielä jossakin maassa sallittu!

1067890.jpg  
Pukkaa Hukka-juttu tutullesi
....Laukkasus.gif....

Nippelitiedon hukka haali sanakirjoista,
Veijo Mereltä ja netistä.
Loput piti säveltää omasta päästä.