Lehahti mustalle oksalle hyrsky,
perässä liihotti hyinen henkäys.
Siipiään lekutti, sieluja jekutti.
Pian ennätti paikalle tuulien jyleä jyrsky,
toi mukanaan lumisen pyrskyn,
sekä yhden jo wanhan ja kuluneen jäisen tyrskyn.
Iski luoteesta korskea talvinen myrsky.
Taivutti vaivaista koivua sorjaa norjaa.
Sinä taivu ja itsesi tieltäni korjaa!
Se kähisi norjaa.
Iski sellainen wiima,
että siinä kyllä haihtui ulkoilun kiima,
tarttui wihuri luihin kuin liima,
alkoi jäätävä ootoksen piina.
Konsertin aloitti yksinäinen siima,
pian yhtyi siihen seinältä resuinen verkon liina.
Made in Kiina, mutta uutena pyytämään riima.
Pyysi anteeksi melua heinältä.
Ne soitteli pihalla tuulessa poppia,
verkolla hehkuva sätkä huulessa.
Välillä hevakkaa rokkia.
Korsi hytkyi, notkisti polviaan,
sulki vihneiset silmänsä,
ryysteli olwiaan. Olka polkassa nytkyi.
Antoi kiihkonsa yltyä,
winhassa tuulessa kyltyä.
Kului useampi tiima myrkyisän luoteen vuoksi
maistui pirtissä oiwalta kahvinen palowiina.
Sitä tarjosi muudan viehkeä Tiina.
Wäliin väki myskyssä hyyskässä juoksi
muutti valkoisen lumen vihreeksi suoksi.
Puuska puuskissa pärski,
jäi jäljelle jälki paljas ja härski.
Kuin poljettu miina.
Ärjyi, tuiversi wäkevä veto, räyhäsi äkeä peto,
keto lumesta martunut paljastui,
siihen juopunut kulkija kompastui - maahan päsähti,
pää räsähti mäsäksi.
Monttuun kippi, kaivajalle tippi.
Muilla jatkui myrskyssä iloinen trippi.
Kommentit