Nousee askel jalan reteen
toinen toisen eteen,
välttää polkemasta veteen
kiertämällä ohi virran vuolteen
astumalla päälle ruoteen.
Katse kiertyy ohi luoteen;
hylkää mieli heinän tuoksun öisen vuoteen.
Wälttääkseensä tiukan pinteen,
kiertää laen kautta pahan kivikkoisen rinteen.
Huomaa lähestyvän sateen,
tietää aamun enteen käyvän toteen,
huusi palokärki.
Päätä särki.
Woima ranteen siirtyy sauvan ponteen
saaden rintaan suruttoman tunteen;
menköön saveen taikka syteen,
luotan siihen wanhaan suteen,
joka lupas' kultasäteen
pilkottavan äyrään takaa suoraan käteen,
kun vain katson solisevaan veteen.
Kommentit