3½ kilon tiltti on suurin epeli, tästä Oivan saunarannasta saatu
Aamuastelut on tehty. Istun kahvikuksa kourassani
rappusilla. Aurinko räköttää. Ei kuumasti, kirkkaasti
vain. Nurmi on vieläkin kulottuneen ruskeaa. Muuta-
ma ujo heinä on vasta tunkenut itsensä harmaan ja
ruskean marraksen läpi. Kuin happea ja elämää jano-
ten. Minusta tuntuu että nyt olen Lapissa, pohjolan
perillä, Ultima Thulessa, kaukana kaikesta.
rappusilla. Aurinko räköttää. Ei kuumasti, kirkkaasti
vain. Nurmi on vieläkin kulottuneen ruskeaa. Muuta-
ma ujo heinä on vasta tunkenut itsensä harmaan ja
ruskean marraksen läpi. Kuin happea ja elämää jano-
ten. Minusta tuntuu että nyt olen Lapissa, pohjolan
perillä, Ultima Thulessa, kaukana kaikesta.
Eilen lopulta täyttyi eräs tämän vuoden tavoitteista.
Pääsimme vihdoin wiimein nousemaan tunturiin. Sille
paikalle saakka jolle olin ajatellut wankkurini asema-
paikkaa. Aivan 540 metrin käyrälläkin oli kyllä tilaa,
mutta se oli niin kalteva, että ajattelin tyytyä 520
metrin tasolle. Kaikkea ei voi saada.
Tie ei ole huippukunnossa, eräs tuttavani lupasi
vetäistä wankkurin sinne 4-veto avolavallaan.
Joka tapauksessa se ehkä kannattaa käydä har-
joittelemassa ilman vaunua kerran. Siihen loppu-
tuloksen päädyin assistentin kanssa.
vetäistä wankkurin sinne 4-veto avolavallaan.
Joka tapauksessa se ehkä kannattaa käydä har-
joittelemassa ilman vaunua kerran. Siihen loppu-
tuloksen päädyin assistentin kanssa.
Lilith oli paratiisissa. Sopulijahti alkoi heti puomilta
ja jatkui katkeamatta koko kapuamisen. Yhden söi
ainakin. Sen näin kun hotkaisi heti. Tykkää näköjään
luomuruoasta.
Ylöspäin tallustelu kesti parituntia, isommitta tau-
oitta. Matkaa noin 3 kilometriä. Alaskäsin tunti.
ja jatkui katkeamatta koko kapuamisen. Yhden söi
ainakin. Sen näin kun hotkaisi heti. Tykkää näköjään
luomuruoasta.
Ylöspäin tallustelu kesti parituntia, isommitta tau-
oitta. Matkaa noin 3 kilometriä. Alaskäsin tunti.
Tunturikihu pari liihotteli alkumatkasta eeskahtaalle,
pesäpaikka siinä heti puurajan yläpuolella kai.
Tunturikiuruja, pulmusia, lapinsirkkuja, keräkurmitsa
parvi, korppi. Sinirintakoirailla soidinkailotos paraim-
millaan. Saattoipa joku tunturissa eläjä onnistua jää-
mään silmieni katveeseen. Ilma oli kirkas ja Rastegai-
sakin näkyi, mutta ilman uv-suodinta tunturikuvia on
lähes turha ottaa, ainakaan sellaisia, joita aikoo muille
näyttää. Kameranhankinta on siis edessä.
Harvinaisen siisti matka, roskia ei näkynyt.
Syynä on varmasti se lukittu puomi. Hyvä
juttu. Oikein hyvä.
Syynä on varmasti se lukittu puomi. Hyvä
juttu. Oikein hyvä.
Kävin vilkaisemassa erään tuttuni pirttiä Karigasjoen
varressa. Aika harvalla inimisellä Suomessa on omaa
koskea 200 metriä. Oivallapa on. Siitä tuo kuva.
Sellainen paikka, että tuollaisesta voi meikäläinen näh-
dä vain painajaisunia.
varressa. Aika harvalla inimisellä Suomessa on omaa
koskea 200 metriä. Oivallapa on. Siitä tuo kuva.
Sellainen paikka, että tuollaisesta voi meikäläinen näh-
dä vain painajaisunia.
Tullessa kävimme Sulaojalla, Suomen ja Euroopankin
suurimmalla lähteellä, kaltiolla. Tai Saivolla, kaksois-
järvellä, saamelaisten muinaisella uhripaikalla. Kristal-
lin kirkas, hyvänmakuinen vesi, hiljaisuus ja rauha.
Vain lintujen ääntä. Siellä täytyy vierailla tiuhempaan.
Käveltyä tuli toistakymmentäkilometria ylös ja alas.
Takatassut oli illalla kipeänä, ei enää tänä aamuna.
Vertyneet kai unissakävelyn ansiosta.
Takatassut oli illalla kipeänä, ei enää tänä aamuna.
Vertyneet kai unissakävelyn ansiosta.
Eipä tuo ihmetytä. Koko talven olen kököttänyt
näppiksen ääressä. Mutta kyllä me tästä wielä
noussaan. Se on pakko.
Muuten emmä selviä tuntureissa kamuamisista.
Uskovat yksi harmaa susi ja yksi koiranrääpäle.
näppiksen ääressä. Mutta kyllä me tästä wielä
noussaan. Se on pakko.
Muuten emmä selviä tuntureissa kamuamisista.
Uskovat yksi harmaa susi ja yksi koiranrääpäle.
Kannattaa Googlettaa hakusanoilla:
Ailigas, Basejohka, Saivo, Sulaoja, Kevo
Ailigas, Basejohka, Saivo, Sulaoja, Kevo
Kommentit