Ennen muinoin autuus oli vain herrojen herkkua.
Siitä saivat enimmäkseen nauttia vain parempi-
osaiset. Tosin siitä paapattivat saarnastuoleis-
taan mustakaavut tavallisellekin rupusakille joka
jo perisynnissään kiehui ja liehui. Huhki itsensä
puhki koettaessaan ymmärtää ilon- ja riemunsa-
nomaa joka pani itkemään ja isännän pellolta il-
maiseksi rikkaruohoja kitkemään.
Siitä saivat enimmäkseen nauttia vain parempi-
osaiset. Tosin siitä paapattivat saarnastuoleis-
taan mustakaavut tavallisellekin rupusakille joka
jo perisynnissään kiehui ja liehui. Huhki itsensä
puhki koettaessaan ymmärtää ilon- ja riemunsa-
nomaa joka pani itkemään ja isännän pellolta il-
maiseksi rikkaruohoja kitkemään.
Se vähä mitä piiat ja rengit tiesivät kertoa isäntä-
väen autuudesta ja onnesta oli omiaan houkuttele-
maan rupusakkiakin osalle. Suomessakin tästä haa-
veiltiin luokkasodan aikoihin vuosisadan alussa,
väen autuudesta ja onnesta oli omiaan houkuttele-
maan rupusakkiakin osalle. Suomessakin tästä haa-
veiltiin luokkasodan aikoihin vuosisadan alussa,
Tavallisen kansan päässä autuus merkitsi iloa ja riemua.
Viinaa ja ruokaa, juhlia ja tansseja, vapaa-aikaa työn
sijasta. Se oli autuutta. Siitä näkyvivät isäntäväki hyvin
suuresti nauttivan ja autuudessa elelevänkin pääosin.
Pullakat ja lihavat elelivät autuudessa, laihat nälässä ja
kurjuudessa.
Helppo oli erottaa autuas onnettomasta. Riitti kun kat-
soi väkijoukkoon.
Ei autuutta käsittänyt renkipoika miksikään henkiseksi
tulemiseksi. Ei uudeksi onnen ja viattomuuden tyyssijan
olomuodoksi. Ei portiksi paratiisiin ja ikuiseen elämään.
Se oli jotenkin liian kaukainen asia. Pyh! Kilvoittelu?
tulemiseksi. Ei uudeksi onnen ja viattomuuden tyyssijan
olomuodoksi. Ei portiksi paratiisiin ja ikuiseen elämään.
Se oli jotenkin liian kaukainen asia. Pyh! Kilvoittelu?
Autuutta oli jos pääsi yöksi piian aittaan. Tupla-autuus
jos tyttären kamariin ja maailman suurin onni jos emän-
nän untuvapeitteen alle isännän markkinareissun aikaan.
Piian mielestä autuutta oli jos isäntä tai isännän pojat
läpsyttelivät takapuolelle tai puristelivat tissejä. Se
saattoi parhaassa tapauksessa, jos oikein hyvä viuhka
kävi, merkitä jopa samojen vällyjen alle päätymistä.
Joissakin tapauksessa siitoksen onnistumista ja näin
olleen onnettoman aseman korjaantumista autuuden
suuntaan lapsen, perillisen varjolla. Nöyrä piti ja kan-
natti isännän kourille olla.
läpsyttelivät takapuolelle tai puristelivat tissejä. Se
saattoi parhaassa tapauksessa, jos oikein hyvä viuhka
kävi, merkitä jopa samojen vällyjen alle päätymistä.
Joissakin tapauksessa siitoksen onnistumista ja näin
olleen onnettoman aseman korjaantumista autuuden
suuntaan lapsen, perillisen varjolla. Nöyrä piti ja kan-
natti isännän kourille olla.
Moinen autuus merkitsi piialle turvatumpaa,
varmempaa eloa ja oloa. Henkisen hyvän olon
toi välittämisen- ja läheisyydentunnetta jota
saattoi kutsua autuudeksi, auvoisuudeksi. Jos
halusi.
Eriarvoisuuden maailmassa sillä oli vakava ja
arvostettu merkitys huolimatta siitä ettei em.
tapainen yhteensattuma ollutkaan juuri sitä
autuutta jota mustakaavut saarnasivat.
varmempaa eloa ja oloa. Henkisen hyvän olon
toi välittämisen- ja läheisyydentunnetta jota
saattoi kutsua autuudeksi, auvoisuudeksi. Jos
halusi.
Eriarvoisuuden maailmassa sillä oli vakava ja
arvostettu merkitys huolimatta siitä ettei em.
tapainen yhteensattuma ollutkaan juuri sitä
autuutta jota mustakaavut saarnasivat.
Piialla oli tilanteessa niin hyvä olla, että taivaaseen
pääsyllä ja kilvoittelulla ikuisesta elämästä ei ollut
suurta huolta eikä sijaa. Vaatimattomalle inimiselle
riitti hyvin se että sai ystävällistä kohtelua, hiukan
arvostusta, ravintoa, lämpöä, huolenpitoa. Jopa rak-
kaudenkin tiedetään joskus sotkeneen kuvioita.
pääsyllä ja kilvoittelulla ikuisesta elämästä ei ollut
suurta huolta eikä sijaa. Vaatimattomalle inimiselle
riitti hyvin se että sai ystävällistä kohtelua, hiukan
arvostusta, ravintoa, lämpöä, huolenpitoa. Jopa rak-
kaudenkin tiedetään joskus sotkeneen kuvioita.
Heeh! Piian autuus oli vaatimattomampaa tasoa kuin
isännän ja emännän, rovastin tai piispan. Mutta kyllä
se kelpasi ja itsetuntoakin se toisinaan kohotti.
Kun tämän päivän keskustelussa kuuntelee sanoja
autuus, auvoisuus, niin ne yleensä tulevat jonkun
runoniekan kaljanhuuruisessa monologissa kuppilan
sivupöydässä. Kirkko on jo ajat sitten luopunut au-
tuudestaan. Nähtävästi se on havainnut, että siitä
saarnaaminen on yhtä tyhjän kanssa.
autuus, auvoisuus, niin ne yleensä tulevat jonkun
runoniekan kaljanhuuruisessa monologissa kuppilan
sivupöydässä. Kirkko on jo ajat sitten luopunut au-
tuudestaan. Nähtävästi se on havainnut, että siitä
saarnaaminen on yhtä tyhjän kanssa.
Nykypäivänä kukaan ei jouda suunnittelemaan tie-
tään autuuteen, pelastukseen ja ikuiseen elämään.
On niin kiire. On hankittava välttämättömiä kulu-
tushyödykkeitä päivästä toiseen. On tehtävä osto-
päätöksiä, pikaisia. Kiireisia, ylimitoitettuja luotto-
hakemuksia ja muuta tämän ajan menoa ja ilmiöitä
kuvaavia suoritteita.
Ei siinä hevillä jouda enää, eikä kerkiä, autuudesta tään autuuteen, pelastukseen ja ikuiseen elämään.
On niin kiire. On hankittava välttämättömiä kulu-
tushyödykkeitä päivästä toiseen. On tehtävä osto-
päätöksiä, pikaisia. Kiireisia, ylimitoitettuja luotto-
hakemuksia ja muuta tämän ajan menoa ja ilmiöitä
kuvaavia suoritteita.
keskustelemaan tahi suunnittelemaan.
On sitä tähellisempääkin tekemistä. Pitää tuhlata
rahaa. Ja hankkia omaisuuksia.
Kirkon miehet eivät tee mitään moisen menon hil-
litsemiseksi. He siis siunaavat sen puhumattomuu-
dellaan. Oma lehmä ojassa on kirkollakin, sitä suu-
remmat kymmenykset sillä on nostettavissa mitä
enemmän ristikunta kuluttaa ja liikuttaa rahaa.
litsemiseksi. He siis siunaavat sen puhumattomuu-
dellaan. Oma lehmä ojassa on kirkollakin, sitä suu-
remmat kymmenykset sillä on nostettavissa mitä
enemmän ristikunta kuluttaa ja liikuttaa rahaa.
Kun kuulee puhuttavan autuudesta, se tarkoittaa yleensä
tilaa johon on päästy syömällä, juomalla ja naimalla.
Aamula kun krapulassa astuu kotipolkuaan ja muistelee
eilisilllan huumaa, sitä osaa heti pirtin oven avattuaan jo
tokaista varhaisaamiaiselle nouseelle kämppikselle:
"Nyt on niin autuas olo, että kahdesti jo tulleessa yrjö-
sin ja polvetkin on ihan letkuna ja sitten se ihana yö. Voi
taivas mikä nainen. Koko ilta, koko yö oli yhtä autuutta.
Pallit kalisee kuin kastanjetit"
eilisilllan huumaa, sitä osaa heti pirtin oven avattuaan jo
tokaista varhaisaamiaiselle nouseelle kämppikselle:
"Nyt on niin autuas olo, että kahdesti jo tulleessa yrjö-
sin ja polvetkin on ihan letkuna ja sitten se ihana yö. Voi
taivas mikä nainen. Koko ilta, koko yö oli yhtä autuutta.
Pallit kalisee kuin kastanjetit"
Autuas olo on, kun on saanut suurin piirtein
tarpeensa tyydytettyä. Välttävästikkin.
tarpeensa tyydytettyä. Välttävästikkin.
Auvoinen silloin, kun tulevaisuuden näkee avoimena ja
valoisana. Kun etsii katsellaan jossakin maassa törröt-
tävää kahvaa josta saa käännettyä koko maailmaa.
Kommentit