614508.jpg
Aiwan kaikkea jäkälää ei ole vielä syöty tai tallottu...

Lenkura tuli tehtyä.  Tietenkin alkoi  satamaan juuri kun
pääsimmä tunturin liki. Oikeastaan Kevon parkkialueella
alkoi jo tihkuttaa, mutta kun käänsin  keulan mäkeen al-
koi pisaroida koko Esterin perheestä.

Meno loppui parin tasanteen jälkeen lumeen. Peruutusta,
kääntämistä ja  Karigasniemeen  kauppa-asioille. Tyhjää
on itseään kastella vedellä. Se on märkää kylmänä.

Siihen mennessä havaittuna koppelo,  mustalintuja,
joutsen, telkkäpari sekä jokunen pilkkasiipi ja yksi
onean oloinen kalalokki ynnä pari keltavästäräkkiä.

Karigasniemestä lähimmä Angeliin, Inarijokea ylös.
Hiekkatietä, mutta upeat maisemat rankkasatees-
sakin joka muuttui välillä  nenäliinan kokoisiksi rän-
tä läystäkkeiksi.  Jänis oli saanut  jossakin  vaihto-
kaupassa itselleen harmaanruskean turkin.

Tulvaa ei näkynyt vaikka kuinka pitkällä silmällä
pälyilin. No tuon sateen ansiosta kyllä viimeiset-
kin lumet louhista  ja loukoista sulavat ja jatka-
vat Jäämereen.

Aika suuria järripeippoparvia oli tiellä, varmaan
suurimmissa viitisenkymmentäkin jopa.
Vielä ennen Angelia,  tuulihaukkapari neuvotteli
pesän omistuksesta harakan kera, näyttivätten
voittavan äänestyksen  2-1. Enemmistö on oike-
assa, pesä oli kuitenkin harakan. Tämä on tätä.

Loppumatkasta ei enää  mitään suurempia yllätyksiä.
Päätin että teemme tuon maisemaretken uudemman
kerran paremmassa säässä.

Ja jospa taas parinviikon päästä kokeilisi sitä
tunturin tietä. Uskon että silloin se on sula jo
ylös saakka.

Tavoite on kuitenkin tuiki selvä.  Oikea aito ja alkuperäinen
kesänjuhla, Ukonpäivä on torstaina 21.6. Tarkalleen ottaen
kultainen keträ on  lähimpänä maata
klo  20:07 sitä wanhaa
oikeaa aikaa.


Se on oikea Ukko Ylijumalan juhla eli kesäpäivän
seisauksen aika. Silloin muinaiset wiettivät valon
juhlaa.  Hukalla ei muita  juhlia ole.  Mutta tuota  
wanhaa perinnettä on syytä kyllä noudattaa.
294946.jpg