564953.jpg

Ulkona pikkupakkanen kun assitentin kanssa lähimmä
ilmoja haistelemaan.  Ei ketään muita 6 aikaan liiken-
tessä. Vaikka tie on muka Eurooppa 75 (wanha 4-tie)
Menee ylöskäsin  liki pohjoisnapaa ja  alamäkeen ties
minne Hiiteen. Välimerelle kai.  Ei ole tullut vilkaistua
alapäätä.

Eipä me keretty astella kuin kilometrin verran Uts-
jokeen,  niin ensimmäinen episodi, tai sanotaankohan
täälläpäin välikohtaus, jo sattui.

Kettu (Vulpes vulpes) tormasi Hietikon risteyksessä
soratieltä kärellään seisovan kolmion  takaa pysähty-
mättä pikitielle.   No oikealta kyllä,   mutta kun oli se
kolmio nyt kuitenkin siinä.

Semmonen takkukarvainen harmaanvaalea epeli.
Vaihtamassa sekin jo kesäkamppeisiin.

Ei käyttänyt mokoma suojatietä,  suoraan luikki tien
yli.  No,  lähimmälle seeprakuviolle  olisikin kertynyt
matkaa liki 29 km joten se meni  omalla vastuulla.
Ei edes tämä uusi perustettu hallitus ehtinyt kaatua.
Vaikka ne alussa kovin huojuvia ovatkin yleensä.

Assistenttihan  ilmoitti heti  välittömästi tahtovansa
nauttia kyseisen,  eteensä tupsahtaneen  Repolaisen
aamiaiseksi. Tyystin sinämoisenaan ja karvoneen päi-
wineen. Että sitten mitään jonnii joutavia paistettuja
munija ja tuoremehuja  ei nyt tällä haavaa tarvittaisi.
Tässä nimenomaisessa sottiisissa.

Minä panin hantiin.  Varoittelin että  siinähän osautuu
olemaan vaikka minkälainen  lintulentsu päällä kun on
saanut omine nokkinensa jängässä koko talven rypeä
ja vötkyillä. Riekkopelloilla. Paratiisissa.
Puhu tuulelle, kuulet vastauksen samantien.

Työmaan siitä teki ja hikeä alkoi jo otsaan pukkaa-
maan kun hihnan kanssa panimma vastaan ja silleen
ilmasimma eriävän mielipiteen.

Lopulta se ketun motlake loikkasi siitä ristiltä raviin
ja paineli  takas jänkään.  Piruuttaan  siihen varmaan
pysähtyi ja näytti vain meille kulkijoille, että näin se
täällä kulkee ja liikkuu wapaus.

Ei kunnioita tiemesta
rin toiveita eikä liikenneministerin.
Menee siitä mistä
  on lyhin reitti  A:sta  B:hen.  Nostaa
koipeaan  muoviselle
  aurausviitalle ja  kusaisee lannok-
keeksi, sitten katoaa
witelikköön.
Jäljelle  jää leijunmaan  vain wapauden  hywin auvoinen
tuoksu.

294946.jpg