Tässä taannoin, viime wuosituhannella, wanhan rahan
aikaa, muistaakseni, päättivät apteekkari Pöntyläinen,
pastori Kumpulainen ja muuaan lääkäritohtori Humén
suunnata perinteisen syysopintoretkensä pohjoiseen
poikkeavasti. Kaikki nuo herrat jo parhaan lisääntymis-
ikänsä ohittaneita etelän vareksia.
aikaa, muistaakseni, päättivät apteekkari Pöntyläinen,
pastori Kumpulainen ja muuaan lääkäritohtori Humén
suunnata perinteisen syysopintoretkensä pohjoiseen
poikkeavasti. Kaikki nuo herrat jo parhaan lisääntymis-
ikänsä ohittaneita etelän vareksia.
Normaalisesti he olivat jo vuosikausia liikuskelleet
Itävallan alpeilla, mutta kun uutinen wanhan tutun
oppaan siirtymisestä toiseen hiippakuntaan tavoitti
jo kesällä, niin heillä oli aikaa suunnitella uusi kohde.
Se lienee ollut pastori joka Pallaksen keksi. Oli
nuorena hulttiona ollut siellä moniaita syksyjä ja
keväitä viettämässä.
nuorena hulttiona ollut siellä moniaita syksyjä ja
keväitä viettämässä.
Joka tapauksessa sinne he päättivät mennä,
kun Kumpulainen muisti, että eräs Beahkká
siellä oli ollut pätemässä ja tyristejä opasta-
massa. Ja hyvin oli ollut pätevä siinä asiassa.
Wiinaa oli napannut miesten lailla, siinä missä
tyristikin. Killa.
kun Kumpulainen muisti, että eräs Beahkká
siellä oli ollut pätemässä ja tyristejä opasta-
massa. Ja hyvin oli ollut pätevä siinä asiassa.
Wiinaa oli napannut miesten lailla, siinä missä
tyristikin. Killa.
Paikallisia oli tämä Beahkká, taiðis, niin kuin sanoivat
sitä koko hotellin väki. Luonnossaselviytyjä. Muinais-
kansaa.
sitä koko hotellin väki. Luonnossaselviytyjä. Muinais-
kansaa.
Tuskinpa matkaa erikseen kannattaa alkaa kertomaan
ja elävöittämään. Samanlaista junnaamista kuin ennen-
kin. Junamatka. Suomessa.
Eräs episodi tosin sattui viimeisellä junapätkällä.
Kemistä Kolariin se tehtiin tuolloin Lättähatulla.
Herrat maistelivat eväitään ja katselivat ruskan
kirjailemia vaaroja ja lompoloita väylän vartta
sopuisasti kamutessaan.
Kemistä Kolariin se tehtiin tuolloin Lättähatulla.
Herrat maistelivat eväitään ja katselivat ruskan
kirjailemia vaaroja ja lompoloita väylän vartta
sopuisasti kamutessaan.
Niissä vaunuissahan osa oli sellaisia, että toilettiin
mentiin matkustamosta.
Niinpä sinne jossakin Juoksengin kohdalla, suurin-
piirtein, änkesi tukevahko sarkapukuinen ukkonen.
mentiin matkustamosta.
Niinpä sinne jossakin Juoksengin kohdalla, suurin-
piirtein, änkesi tukevahko sarkapukuinen ukkonen.
Sopivan ajan kuluttua ovi rapsahtaa raolleen ja
huussista kuuluu ääni: "Sattuuko kellään olemaan
repussa hyyskäpaperia?"
huussista kuuluu ääni: "Sattuuko kellään olemaan
repussa hyyskäpaperia?"
Tiedättehän suomalaiset. Hetkessä koko matkustamon
päät kääntyvät seuraamaan akkunoista näkyviä maise-
mia ja sanomapylväiden huisketta.
Vaunuosastoon laskeutuu veitsellä leikattava hiljaisuus,
eväspaperin rapina loppuu, leukapari asettuu sopuisasti
mehevän kinkkuviipaleen päälle jumiin.
Neidon katse lasittuu, hymy kuolee huulille ja Me Naiset
lehti jää kirkumaan äänettömänä, SYKSYN UUTTA!
Hetkisen kuluttua ovi napsahtaa lukkuun. Tauko.
Inimisten hartiat laskeutuvat aloilleen, suut alka-
vat käymään, lehti rapisee, kinkku jatkaa matkaa
kohti määränpäätään.
Inimisten hartiat laskeutuvat aloilleen, suut alka-
vat käymään, lehti rapisee, kinkku jatkaa matkaa
kohti määränpäätään.
KLOKS! Ovi aukeaa uudemman kerran ja
yllättää muut kulkijat tyystin: "No männöökä
kellään sitten satanen vitosiks?
yllättää muut kulkijat tyystin: "No männöökä
kellään sitten satanen vitosiks?
Siinä vaiheessa apteekkarin pokka pettää ja hän
hörähtää ääneen, kaivelee repustaan pirtuputelin
paperikääreen ja vie sen oven raosta pilkistävään
kouraan. Asia tuli kuntoon.
hörähtää ääneen, kaivelee repustaan pirtuputelin
paperikääreen ja vie sen oven raosta pilkistävään
kouraan. Asia tuli kuntoon.
pirssimersulla. Matkalla ei tapahdu enää mitään
mainittavaa.
Seuraavana aamuna, aamiaisen jälkeen herrat siirtyvät
ulos vaelluspolun suuntaan jossa Beahkkán piti sopimuk-
sen mukaan odotella.
Ja oli se, elämän kuluttama inimisen raato, kuivakka
kuin kuivaliha, tummaksi ahavassa paahtunut ja ryp-
pyinen, niin kurttuinen että ne kaksi pikisilmää vain
waivoin erottuivat tummien kulmakarvojen alta.
kuin kuivaliha, tummaksi ahavassa paahtunut ja ryp-
pyinen, niin kurttuinen että ne kaksi pikisilmää vain
waivoin erottuivat tummien kulmakarvojen alta.
Torkotulilla* istui ja Atriaa kärvensi aamiaiseksi, nokipannu
keikkui kepin nokassa. Waan hymyssä suin oli ja otti vastaan.
Tunsi pastorin. Kättä koukisti ja nousi koivilleen.
Kotvasen puistelivat pastorin kanssa kopriaan ja suhkuttivat
suupielistä asioitaan toisilleen, väliin röhähtivät ääninauruun.
Koko remmi istahti tulille ja apteekkari tunki kätensä
olkalaukkunsa ja erotteli sieltä pienen ruskean lääke-
pullon ja ojensi Beahkkálle. Tämä nyökkäsi ja nappasi
korkin, pisti rintataskuun ja nosti pullon huulilleen.
olkalaukkunsa ja erotteli sieltä pienen ruskean lääke-
pullon ja ojensi Beahkkálle. Tämä nyökkäsi ja nappasi
korkin, pisti rintataskuun ja nosti pullon huulilleen.
Imaisi tyhjäksi ja ähkäisi, kaiveli korkin, iski
pulloon ja pullon reppuunsa.Tulesti nuotiosta
tempaamalla kepillä suupielessä roikkuneen
ikiaikaisen piipun ja totesi:
"Jo vain met voisimma lähtä vaikha heti, sati*
kohta herrolle vaan soppii!"
pulloon ja pullon reppuunsa.Tulesti nuotiosta
tempaamalla kepillä suupielessä roikkuneen
ikiaikaisen piipun ja totesi:
"Jo vain met voisimma lähtä vaikha heti, sati*
kohta herrolle vaan soppii!"
Apteekkari tuijotti silmät apposellaan; "S-siinähän oli
puhdasta spiritus fortusta, pirtua 100 grammaa???"
"Niinpä oli ja mie en oikein saata noita värillisiä juua,
jotta hyvä juttu oli, sati tuota toit. Liekö sisukaluissa
jotaki vikaa. Pitäsi kirkolla käyä, vai nyt en killa joua."
Vastasi Beahkká rojujaan kasaten ylimalkaisesti.
jotta hyvä juttu oli, sati tuota toit. Liekö sisukaluissa
jotaki vikaa. Pitäsi kirkolla käyä, vai nyt en killa joua."
Vastasi Beahkká rojujaan kasaten ylimalkaisesti.
Jonkun ajan päästä polulle päästin ja Beahkká aloitti
normaalin tyristikiertelyn ja -kaartelun hotellin lähis-
töllä. Kuitenkin niin että hotellin katto ei vilkkunut sil-
missä. Pysähdeltiin ja otettiin naukkuja, ukko teki tulet,
tirautti kahvet nokipannullaan. Tauottiin ja otettiin vä-
liin naukkuja.
Iltapäivällä; aptekkari oli varttitunti sitten
tarjoillut naukut pirtupullostaan ja todennut,
siinä tyhjeni. Toinen pullo olisi hotellilla, tiet-
tömän taipaleen takan. Missä hiijessä liekin?
tarjoillut naukut pirtupullostaan ja todennut,
siinä tyhjeni. Toinen pullo olisi hotellilla, tiet-
tömän taipaleen takan. Missä hiijessä liekin?
Beahkká vielä puoli tuntia jaksoi tarvotuttaa ukkeleita
jänkävitelikössä. Pysähtyi, nousi kannolle ja katsahteli
ympärilleen:
"Kuulkhaa! Nyt met olemma killa ouvossa maasa, met
olemma nyt vissiin öksyneet tänhe tunturiin lopulta.
Jo vain miusta nyt siltä alkaa justiisa tunthummaan."
Ja pyyhki lupolla* otsaansa.
jänkävitelikössä. Pysähtyi, nousi kannolle ja katsahteli
ympärilleen:
"Kuulkhaa! Nyt met olemma killa ouvossa maasa, met
olemma nyt vissiin öksyneet tänhe tunturiin lopulta.
Jo vain miusta nyt siltä alkaa justiisa tunthummaan."
Ja pyyhki lupolla* otsaansa.
"Voi-voi! Miten tässä nyt näin pääsi käymään?
Teidänhän piti tuntea nämä maastot kuin omat
taskunne. Ainakin pastori Kumpulainen niin aa-
mulla väitti." Hermoili apteekkari.
Teidänhän piti tuntea nämä maastot kuin omat
taskunne. Ainakin pastori Kumpulainen niin aa-
mulla väitti." Hermoili apteekkari.
"Istutaanpa nyt alas ja mietitään", rauhoitteli tohtori Humén.
"Tässä olisi nyt kyllä konjakkiryypin paikka. Minä kyllä parikin
pulloa jotakin parempaa konjakkia kustantaisin jos vain tästä
pälkähästä kunnialla selvittäisiin. Ei kaikkea toivoa ole hukattu.
Vai mitä Beahkká?"
"Ka emmä ole-emmä ole. Sanoko se tohtori muuten
että ihan kaksi putelia jotakin parempaa konjakkia
ostaisi? Niinkö se tuo sano?"
että ihan kaksi putelia jotakin parempaa konjakkia
ostaisi? Niinkö se tuo sano?"
Tohtori nyökkäsi apeana. Kuin taikaiskusta toivo palasi
Beahkkán silmiin, ukko ponkaisi koivilleen ja viittoili kii-
vaasti tievan suuntaan: "Jos tohtori tarkottaa hotellia,
niin met astumma tuon tievan yli ja laskeuvumma siitä
hotellin pihaan ja siitä se onki jo lyhyt matka siihen rinki-
paariin. Nouskhan jo, alamma mennä."
* torkotulet = (tervas) kantoon tehdyt tulet
* sati =jos, kun
* luppo = naava
Kommentit