Tuo otsikko siksi,  että inimisen päässä asuu jumala.

233280.jpg

Sitä kutsutaan joissakin piireissä sieluksi, joissakin
hengeksi, tiedepiireissä älyksi. Kansankielessä sitä
sanotaan järjeksi valon kera  taikka ilman  ja rupu-
sakissa tolkuksi. Kallonporaajat puhuvat mielestä.  

Hukan mielisanoja kyseisestä pääasiasta on humeetti,
humeettivesi.  Jotenkin se minusta vaikuttaa semmoi-
selta yliopistojen ja korkeakoulujen sisimmissä, salai-
simmissa sopukoissa piileskelevältä älyltä. Jonka vain
muutama harva professorin stereotypia hallitsee.

Semmoiselta  jota kaikki  tavoittelevat ja
hamuavat,  kuka  omia  etuja  ja ahneuden
ja hekuman huippuja  täyttääkseen,  kuka
yrittääkseen tehdä maailmasta yksinker-
taisemman.

Jotenkin humeetti tuo mieleen aidon maalaisjärjen.
Sen pikkiriikkisen tyttösen joka näki että keisarilla
ei ole vaatteita lainkaan.
walkwolfani.gif

Meikäläinen on melko hienovaraisesti, rivien välistä
lähinnä,  koettanut  kertoa  niistä  johtopäätöksistä
mihin on päätynyt,  paneuduttuaan seuraamaan tätä
elämän menoa oman suomalais-ugrilaisen heimomme
kiemuroissa.

Tänä aamuna huomasin, että muuan kylänmies ja tuttu
oli rouhassut vielä pintaakin syvemmältä julkaisemalla
kongrettisen esimerkin nykymenon järjettömyydestä.
Laitan linkin sinne tämän napostelun loppuun.

Siitä syystä tuo otsikkokin, kun vaikuttaa siltä että
järki on tyystin hylännyt oman suomalais-ugrilaisen
heimomme mielenvikaisten syliin!

Tuossa "Maailma ennen ja nyt" jutussa kaikki se
tavallisen  perusjärjen käyttö ja ratkaisun näke-
minen "luonnollisesta"  näkövinkkelistä  on tämän
ajan ratkaisuissa kokonaan heitetty romukasaan.

Woin kehua tietäväni "jotain" siitä miksi nykyään noin
tapahtuu, koska taannoin satuin lueskelemaan erästä
filosofista pamflettia  jossa tutkailtiin juuri byrokra-
tian kummallisuuksia. Olikohan T. Airaksisen tuotos?

Selvisi että kyse kaikissa näissä nykybyrokratian
kummallisissa  malleissa  ja  käyttäytymisessä on
etupäässä turhautumisessa.

mm. nänä organisaatiot tekevät ennaltaehkäisevää
työtä ettei heitä tarvittaisi. Mutta kun inimiset sit-
ten toimivat oikein:
- palomies ilman tulipaloja turhautuu vötkistelyyn
- poliisi ilman suurempia rötöksiä haukottelee
- lastenvalvoja jonka työssä ei olekkaan valvomista
   iskee kyntensä haaskalinnun lailla kaikkeen mikä
   viittaa vähänkään toimenkuvaan.
- turvamiehet ilman jatkuvaa uhkaa typistyvät jne.

Nuo vain esimerkkinä tässä. Kun turhautuminen menee
niin pitkälle että se ohittaa järjen,  nämä virkaportaat
alkavat päteä  yhteisen kassamme varoilla.  Ilman min-
käänlaista omaatuntoa. Kyse ei ole yksittäisen inimisen
toiminnasta  varsinaisesti,  vaikka aloitteen  toimintaan
tietenkin tekee useissa tapauksissa kasvoton yksilö.

Viime kädessä kyse on kuitenkin byrokratian
itsensä tuottamasta suojausmekanismista.

Saadakseen aikansa kulumaan he tekevät kärpäsestä
härkäsen  jumalattomilla  kustannuksilla,  hirvittävillä
inmiskärsimyksillä ja -kohtaloilla.  Ja ovat tyytyväisiä,
virastaan erottamattomia, ainoita oikeassa olevia.
Joihin ei pysty mikään laki eikä komento.  Eikä ampua-
kaan saa,  vaikka se ehkä jollekkin  byrokratian osalle
olisi ihan toivottavaa. Saisivatpa edes ne päteä.

Ei riitä että on suojatyöpaikka ja aika usein kohtuullinen
palkkakin ja muutenkin  elämisen olosuhteet jotakuinkin
kunnossa. Pätemisen tarve ylittää järjenkipenen.

Tämä turhautuminen ilmenee sitten kaikenlaisina
ihmeellisyyksinä. Niistähän me saamme lähes päi-
vittäin jo kuulla ja lukea.

Se hassuin puoli kuitenkin on että kukaan tavallinen
iniminen ei suuremmin kyseenalaista sitä touhua, ei
näe pikkutytön lailla, että keisarilla ei ole vaatteita
vaikka hälytyskellojen pitäisi jo soida.
294946.jpg  
Älkääpästen olkokkaan enää niin hyvä,
juttu on näköjään poistettu tyystin.