Nuapurijängässä asustellee karhu, Anthony.
Mut elkee sanoko kellennii, ampuuvatten sen
vielä. Oltiin yhtenä iltana pupissa tötsillä
kun se kerto aeka mukavan jutskan. Sano:
" Ukko ja akka oli toissapäivänä miun ton-
tilla puolukaisija kerreemässä. No miehän
huomasin ne kun se akka kalakatti koko ajan.
Ukkoosakin sadatteli ja sen semmosta.
Jo mie arvelin että mie vähä säikäytän niitä.
No etupiässä sitä akan rohmuva. Niimpä mie
sitten hiiviskelin niihen taakse, nousin taka-
jalollen ja mörisin niin perkeleesti. Hehe.
Johan löyty jalakoja mahanaluset täyteen.
Ukko sinkeempänä kapassoo ensmäisenä paksuun,
sakiaan petäjään. Ja ihan latvaan asti.
Akka perässä, hittaammin. Ja sitte mie ja
mölisen vieläki että toesta mänis. Saatana
jotta meinas jo välillä naurua turskauttoo,
Noh! Miehän tutkimmaan mitä akalla hammeen
alla. Mukamaste. Ja akka kiljummaan ukolle
että nyt se piru nokkoo jo hammeen alle tok-
koo. Nuolemmaanko tuo ruoja alakkaa.
Isäntä huuttaa puun latvasta: "Sano että
sulla särköö piätä, ni kyllä se lopettaa!"
Siinä vaiheessa mieki jo lipsahin puusta ja
piti hopulla lähtee oman kannon juureen.
Voi jumalauta mitenkä otti mahan pohjasta.
Kun piti nauruva piättee.
Ei sillä akalla tosiaanni kyllä ollu alu-
housuja jalassa, niin että oikkeessa tuo
oliki kun pölökäs."
Tämmösiä jutustelloo miun nuapur ihan työk-
seen. Ei siitä mittää vaaraa kellennii oo.
Kaikki on vain noihen keltastenlehtien ropa-
kantoo.
Uskoo ainakin...
Osota hoinene
Kommentit