Iät ja ajat iniminen on haaveillut ja suunnitellut aika-
konetta. Valmista vaan ei ole tullut. Fiktiivisiä matkoja
menneisyyteen ja tulevaisuuteen ovat tehneet lukuisat
kirjailijat, elokuvien käsikirjoittajat ja ohjaajat. Kaiken
kaikkiaan aikamatkailu on kiinnostanut hyvinkin paljon.
Ja isoakin määrää inimisiä. Vain se yksi, se tärkein on
puuttunut ja puuttuu yhä. Vai puuttuuko?
M i k ä o i k e i n o n a i k a k o n e?
Onko se laatikko tahi koppi johon inminen astuu ja
sitten lonksautetaan lunkku kiinni? Painetaan nappia
ja siirrytään "HuPSiS" katselemaan kun Nero raapii
tulitikkuja polttaakseen Rooman.
Ihmisiä on kiehtonut aina se, että joitakin historian
tyhmyyksiä voisi käydä menneisyydessä korjaamassa.
Jotenkin, kun noita kuvauksia on lueskellut, niin tulee
mieleen että sitä automaattisesti mieltää aikakoneen
edellä kuvatunlaiseksi häkkyräksi.
Käpäliini ei ole sattunut muunlaista kuvausta, mutta
sitäkin on tietysti selitettävä vain sattumalla, kun en
vuorenvarmasti ole kaikkia fiktioita voinut lukea.
K o n e s y n d r o o m a
On kuitenkin aika olennaista että aikakonekysymystä
on lähestyttävä melko avaralla näkökulmalla. Kun tässä
tapauksessa sitä esimerkkiä oikeasta ei ole.
On kyllä koneita. Valtava määrä kaikenlaisia koneita.
En käy ensimmäistäkään listaamaan, niin paljon niitä
on olemassa.
Aikakin tunnetaan, mm. käsitteenä jota voidaan mitata.
Se voidaan sijoittaa kaavaan / kaavoihin.
Lukuissa tieteenhaaroissa aikakäsite on aivan olen-
nainen osa koko tieteenalaa.
Kun sitten yhdistetään aika ja kone aikakoneeksi, niin
kieltämättä ensimmäiseksi mieleen tulee joku laatikko-
mainen vempain ja aikakäsite jää vähemmälle.
Siksi kummallinen on inimismieli. Tieto, tapa ja tottumus
rajoittaa. Tässä tapauksessa, väitän, ratkaisevasti.
Juuri siitä syystä aikakone on sitten keksittävä omassa
mielikuvituksessaan.
O s a t a a n k o u n o h t a a h a l l i t u s t i ?
Unohdetaan aluksi se, että inimisen täytyy mahtua aika-
koneen sisälle. Tämä riittää mainiosti.
Jos luet tätä tekstiä nyt näytöltä, olet eräänlaisen aika-
koneen hantaakeissa kiinni. Pystyt katsomaan ja lukemaan
fyysisesti EI MISSÄÄN olevaa tietoa (ajatusta). Omaasi
ja toisten.
Muista että vanhimmat tänne verkkoon kirjoitetut ajatuk-
set voivat olla yli kymmenen vuotta vanhoja. Enemmänkin.
Jos sinulla on niin vanhoja dokumentteja bittiavaruudessa
killumassa, niin mikään ei estä sinua poimimasta niitä sieltä
ja korjaamasta niitä. Jos korjattavaa on. Ja sitten palaut-
tamaan paikoilleen.
Käytännössähän tuo on niin yksinkertainen suoritus, että
siihen kykenee lähes kuka tahansa.
Sitä paitsi ei siinä mitään erikoista olekkaan. Tuotahan ovat
inimiset, niin kuin jo sanoin, haaveilleet aikojen alusta asti.
Aika kuluu ja joka päivä pääsemme yhä pitemmälle taa
päin. Jossakin tulevaisuudessa tulee sitten piste jonka
jälkeen kukaan ei muista edes, että joskus ei voinutkaan
paikata / korjata historiaa ja ajatuksiaan.
Meneekö siihen 50, 100 vai 200 vuotta? Näin väistämättä
tulee kuitenkin käymään.
M a t k a t u l e v a i s u u t e e n
Tulevaisuuteen tällä samalla tekniikalla voi lähettää
ajatuksia jo nyt, ajatuksia jotka näkyvät vasta vuosien
päästä itselle tai muille. Niin että ne ovat olemassa EI
MISSÄÄN kiinteässä paikassa tulevaisuudessa.
Ne odottelevat sähköisessä muodossa lupaa ilmaantua
olemaan meille ja teille.
Ajatuksesi voit lähettää tulevaisuuteen, vuoteen 2036
saakka esimerkiksi tästä
Tälle tulkinnalle useimmat varmaan hymähtävät. Nouhätä.
Näin se vaan kuitenkin on. Ihan teknisesti ottaen.
Tämä nyt hyppyssissäsi oleva mylly on tähän mennessä
keksityistä vempaimista paras. Tästä on vara parempaan.
Mutta kuten sanoin, ensimmäiseksi ei ole syytä piirtää
laatikkoa ja antaa sille mittoja. Ja sitten vasta alkaa
suunnittelemaan varsinaista aikakoneen toimintamallia.
Vahvasti vaikuttaa, että pikemminkin tuo lie tehtävä
päinvastoin. Tai päinvastoin. Tai sittenkin päinvastoin.
Osota hoinene
Kommentit