Liitää pöllö äänetönnä
Kuusen luona oksan keksii,
paikan ottoo siitä tuumoo.
Luikkii hukka huiskahäntä metsän pohjoo tummoo,
Mättään päälle pehmeälle laittaa perän kummoon.
Mättään päälle pehmeälle laittaa perän kummoon.
Alkaa soitto, alkaa tanssi, koolla metsän väki.
Ensimmäisen kyyhkyläisen tanssiin hakee käki.
Kohta hukka huiskahuttaa häntää yli propsin
kiertää luokse pöllön soman, tanssaamaan vie foxin.
Tanssi jatkuu, ilo yltyy, loppuu viimein soitto.
Tulee vuoroon kiitokset ja saattomatkaan koitto.
Susi tarjoo käsikynkkää pöllön siipispankkoon.
Neiti nyökkää, mennään kun ei kukkaa ennää tarkkoo.
Matka sujuu rattoisasti, hukka ääneen pohtii,
no kuinkas sonni rouvan päälle yöllä nousta tohtii?
Pöllö-neito punastellen, vastaa hykerrellen.
Tuoksuu rouva sellaisellen.
Matka jatkuu, kuu jo nousee, tulee pöllön kolo.
Susi vielä palautteesta melkoisen on nolo.
Koittaa vielä onneansa ujonlainen polo,
kysyy millonka ois neidillä se sellaisempi olo.
Pöllö-neidin rinta kuohuu, ihmettellee uhhoo;
töksähyttää hukkoo.
Tulee sitten vasta susi, kun on nokka ilman tukkoo eikä ole nuhhoo.
Osota hoinene
Kommentit