Yhä vielä on laajakaista teillä tietymättömillä.
Tässä täytyy käyttää nyt montaa eri jippoa,
että saan jotakin tänne näkösälle.
Kirjotan pöytäkoneella, siirrän muistitikulle ja
sitten tuohon laptopille ja siitä Vuodatuksen
edittiin.
Onneksi tuo GPRS-yhteys toimii, vaikkakin hitaasti
siihen nähden mihin olen itseni antanut tottua.
Sivunlataus sillä kestää liki minuutin, niin että kovin
suuriin nettiseikkailihin en jaksa innostua.
Tunnelma ei siis ole kovin innostunut.
siihen nähden mihin olen itseni antanut tottua.
Sivunlataus sillä kestää liki minuutin, niin että kovin
suuriin nettiseikkailihin en jaksa innostua.
Tunnelma ei siis ole kovin innostunut.
Jotta tämä yksinjahkailu ei menisi aivan pessimismin
syvimpiin syövereihin, pysähdyin äsken hetken mietti-
mään mitä tunnelmia sitä on saanut elonsa aikana tuta.
Kun jättää häät ja hautajaiset pois, samoin ihastumiset,
vihastumiset ja rakastumiset. Mitä enää jää jäljelle?
No ne tunteet joihin on antautunut silkkaa tietämättö-
myyttään. Tai ehkä olisi kai parempi sanoa, että ymmär-
tämättömyyttään.
vihastumiset ja rakastumiset. Mitä enää jää jäljelle?
No ne tunteet joihin on antautunut silkkaa tietämättö-
myyttään. Tai ehkä olisi kai parempi sanoa, että ymmär-
tämättömyyttään.
Hukalle yksi sellainen unohtumaton tunne - tunnelma
on seurannut mukana koko eletyn elaman.
on seurannut mukana koko eletyn elaman.
Joskus aivan penikkana, ehkä 5-6 vuotiaana, 60-luvun
alussa meidän kotikylän tanterilla oli kesäsin saarnaus-
teltta. Olikohan nuo vapaakirkkolaisia vai adeventisteja
jotka sen valkean telttansa väsäsivät pystyyn tai jotain
sinnepäin, siitä ei ihan tarkaa kuvaa ole.
Niihin aikoihin sellainen telttakokousmeinki taisi olla
lähes "maantapa" muuallakinpäin Suomea. Tietenkin
se meitä penikoita kiinnosti. Tottakai - miksei?
Olihan se suuri tapaus kylässä.
lähes "maantapa" muuallakinpäin Suomea. Tietenkin
se meitä penikoita kiinnosti. Tottakai - miksei?
Olihan se suuri tapaus kylässä.
Niinpäs sitten kovin aktiivisesti olimme kavereitten
kanssa lasten hartaushetkissä aamuin sekä illoin.
Päivälläkin oli usein tunti, pari uskonnonopetusta.
kanssa lasten hartaushetkissä aamuin sekä illoin.
Päivälläkin oli usein tunti, pari uskonnonopetusta.
Eräällä tunnilla Enni, vanhapiika joka osasi meidän
kummastukseksi soittaa kitaraa, ihmetytti meitä
maalaistollukoita ottamalla puheeksi lihanhimon.
Ei me juuri siitä käsitetty mitä se loppujen lopuksi
meinasi oikeesti, mutta kovin hartaissa tunnelmissa
sitä kuuntelimme ja koetimme parhamme mukaan
ymmärtää ja olla mukana juonessa.
kummastukseksi soittaa kitaraa, ihmetytti meitä
maalaistollukoita ottamalla puheeksi lihanhimon.
Ei me juuri siitä käsitetty mitä se loppujen lopuksi
meinasi oikeesti, mutta kovin hartaissa tunnelmissa
sitä kuuntelimme ja koetimme parhamme mukaan
ymmärtää ja olla mukana juonessa.
Kun tunti päättyi ja aloimme poikien kanssa mietis-
kellä äsken kuulemaamme, niin väistämättähän se
palaveri juontui siihen lihanhimoon.
kellä äsken kuulemaamme, niin väistämättähän se
palaveri juontui siihen lihanhimoon.
Pari vuotta meitä vanhempi Vinnin Arvo päätteli että
varmaan se akka tarkotti sitä kun täällä maalla joka
paikassa teurastetaan syksyllä sika tahi vasikka, niin
sitä ei sitten pitäisi niin anhittomasti sitä lihaa ahtaa
kitaansa. Että vähempikin saattaisi riittää.
Ei kuolisi niin paljon niitä neekereitä ampomaalla näl-
kään kun me ei täällä ahmittaisi alwariinsa lihaa.
varmaan se akka tarkotti sitä kun täällä maalla joka
paikassa teurastetaan syksyllä sika tahi vasikka, niin
sitä ei sitten pitäisi niin anhittomasti sitä lihaa ahtaa
kitaansa. Että vähempikin saattaisi riittää.
Ei kuolisi niin paljon niitä neekereitä ampomaalla näl-
kään kun me ei täällä ahmittaisi alwariinsa lihaa.
No sen suuntaisiin johtopäätöksiin tulimme kaikki
ja siitä kai suoristimme myöhäiselle lounaalle ilta-
päivän ollessa jo pitkällä.
Melko hartaan tunnelman vallitessa muistan minäkin
kotiini hipsineeni. Pahaa tekivät ne nälkäiset neekerin
lapset. Mieli tyystin mustana.
kotiini hipsineeni. Pahaa tekivät ne nälkäiset neekerin
lapset. Mieli tyystin mustana.
Muori ilmoitti, että lounas on ohi, mutta hän tekee
Berliininmakkara voileivän ens'hätiin ja sitten kun
isä on tullut kotiin sahalta töistä niin sitten syödään
lihasoppaa.
Berliininmakkara voileivän ens'hätiin ja sitten kun
isä on tullut kotiin sahalta töistä niin sitten syödään
lihasoppaa.
J'accuse - Minä syytän
Minä muistin heti ne Saarnaaja-Ennin puheet, nostin
Berliinimakkara siivun pois leivänpäältä, niin hyvältä
kun se olisi nälkään maistunutkin.
- En syö nyt tätä. Niin ja sen minun osuuden siitä liha-
sopastakin voi huoletta jättää pois. Minä en syö.
- Mitä hiivattia sinä oikein höpiset? Sinähän olet aina
tykännyt lihasta ja erityisesti tästä keitosta jossa
on kaalia ja lanttuakin mukana.
- Joo-joo, mutta kun se Enni-täti varotti justi tänään
siellä teltalla, että lihanhimoa pitää välttää ja yrittää
vain olla Jumalan mieliksi, niin me poikien kanssa pää-
tettiin kokouksen jälkeen, että jos me edes tässä
asiassa osattais olla niitä jumalanlapsia ja muutenkin
sille mieliksi. Ja niin päätettiin olla syömättä tämä
loppuvuosi sitä lihaa.
Muistan minkälainen tunnelma siinä vallitsi. Minä niin
täynnä pyhää henkeä, että oikein korvista tursui. Ja
muorilla ensin haavi auki ja sitten hartiat hytkyivät
vaikka se oli hopulla kääntynyt selin, veti henkeä ja
ryki.
täynnä pyhää henkeä, että oikein korvista tursui. Ja
muorilla ensin haavi auki ja sitten hartiat hytkyivät
vaikka se oli hopulla kääntynyt selin, veti henkeä ja
ryki.
Sitten kun ukkeli tuli kotiin ne keskusteli ja nauroivat
päälle. Sitten minulle selitettiin mistä oli kyse ja että
lihan syönti on sikäli vaaratonta, että sen syöminen ei
ole este taivaaseen pääsylle jos sinne vaan ite haluaa.
päälle. Sitten minulle selitettiin mistä oli kyse ja että
lihan syönti on sikäli vaaratonta, että sen syöminen ei
ole este taivaaseen pääsylle jos sinne vaan ite haluaa.
Se oli pienelle hukka rukalle tosi helpoitus, koska olin
aina pienestä pitäen tykännyt lihasta. Onneksi tuo asia
tuli silloin lapsena selväksi ja olen voinut täysin rinnoin,
puhtaalla omallatunnolla nauttia pekonista ja kinkuista
ynnä muista liha- ja makkaraherkuista.
Lihaa säästämättä - laadusta tinkimättä.
aina pienestä pitäen tykännyt lihasta. Onneksi tuo asia
tuli silloin lapsena selväksi ja olen voinut täysin rinnoin,
puhtaalla omallatunnolla nauttia pekonista ja kinkuista
ynnä muista liha- ja makkaraherkuista.
Lihaa säästämättä - laadusta tinkimättä.
J'accuse d'autant plus - Minä syytän vielä lisää
Se vaan on jäänyt kaivelemaan että joittenkin
vanhemmat eivät ole kertoneet totuutta ja vain
totuutta lapsilleen lihanhimosta ja niinpä niistä
on monista tullut kasvissyöjia.
Se vaan on jäänyt kaivelemaan että joittenkin
vanhemmat eivät ole kertoneet totuutta ja vain
totuutta lapsilleen lihanhimosta ja niinpä niistä
on monista tullut kasvissyöjia.
Osasta pysyvästi ja osasta niin, että vain muiden
seurassa ovat antautuneita kasvissyöjiä, mutta
kotioloissaan sitä massutellaan hampurilaisia ynnä
makkaroita suuntäydeltä.
Vaatteiden koosta päätellen, joka ilta.
seurassa ovat antautuneita kasvissyöjiä, mutta
kotioloissaan sitä massutellaan hampurilaisia ynnä
makkaroita suuntäydeltä.
Vaatteiden koosta päätellen, joka ilta.
Kommentit