Pyrähti waroittamatta esiin,
keikutti lanteitaan, mokomakin hepsankeikka.
Nauraa hyrähti.
Tiesi olevansa muodokas, siitä vaikka veikka.
Pohdin aikooko näihin vesiin pesiin.
Kädessä hansikas,
jalassa säämiskäsaapikas - muodikas.
Pyysi sisälle - näytti kammion. Ojensi sammion.
Kodikas. Maja, lisänä paja sekä vaja.
Huiski sinne, irrotti kitaan tarttuneen kielen.
Tuiski tänne, piristi yhden mielen.
Pyrstö sillä kovin monimuotoinen.
Mieli itsetietoinen. Katse määrätietoinen.
Mutta hyvin kotoinen - hyvin kotoinen.
Sellainen oli luomus. Hyvin kotoinen.
...hyvin suloinen...
Riipi kädestä! Rajuluontoinen???
Pyyhkäisi olkaan. Helläluontoinen???
Siksi tunne sekasortoinen
Tuo monitaitoinen,
voisikko olla iloluontoinen?
Ja hukka onneton, vapaehtoinen...
Kommentit