Eräs nykyajan mysteereistä on jäänyt hukalle paitsioon.
En ole vielä onnistunut selvittämään mikä on se prosessi
jolla kaupan olevaa lihaa tai otusta nuorennetaan.
Lihatiskin valon tietänevät jo nykyään kaikki. Sitä joku
yltiöpää on suositellut käytettäväksi peräti makkukama-
rin työvalona.
En ole vielä onnistunut selvittämään mikä on se prosessi
jolla kaupan olevaa lihaa tai otusta nuorennetaan.
Lihatiskin valon tietänevät jo nykyään kaikki. Sitä joku
yltiöpää on suositellut käytettäväksi peräti makkukama-
rin työvalona.
Hartaasti olemme assistentin kanssa useita iltoja miet-
tineet triippusmatosta käsin ja unettomia öitä poteneet,
syystä että, onko nuorennuksesa kysessä joku taika vai
joku jekku jota me emme tunne.
Se on selvinnyt että yksin emme päätämme vaivaa,
tuon asian suhteen. Olemassa näkyy todistettavasti
olevan muutakin elämää jota kiinnostaa tuo kovin eri-
koinen menetelmä.
tuon asian suhteen. Olemassa näkyy todistettavasti
olevan muutakin elämää jota kiinnostaa tuo kovin eri-
koinen menetelmä.
Naapurin akka, joka on erityisesti orientoitunut vanhuuden
ja ryppyjen eliminointiin hinnalla millä hyvänsä, ottaa asian
usein keskusteluun portaalissa. Häntäkin vaivaa samoin tuo
mystinen nuorennus tapahtuma.
Sanojensa mukaan neitsyellä menee kuukaudessa kaiken-
maailman ryyppyvoiteisiin ja ihon tämmäyksiin kaikki se
raha joka liikkenee pakollisten menojen jälkeen.
Naapuria kiinnostaa vimmatusti, joskus aivan haitaksi asti
tuo sikaparan takaperoisesti menevä ikäkehitys. Kenties
siinä lienee se koukku jolla ryppyvoiteen valmistajat vielä
joskus tuomitaan helvetin tuleen käristymään oikein viime-
sen päälle ryppyisiksi..
maailman ryyppyvoiteisiin ja ihon tämmäyksiin kaikki se
raha joka liikkenee pakollisten menojen jälkeen.
Naapuria kiinnostaa vimmatusti, joskus aivan haitaksi asti
tuo sikaparan takaperoisesti menevä ikäkehitys. Kenties
siinä lienee se koukku jolla ryppyvoiteen valmistajat vielä
joskus tuomitaan helvetin tuleen käristymään oikein viime-
sen päälle ryppyisiksi..
No menipä pitkäksi tämä intro, mutta sitähän tässä
taas kerran ihmetellään, että miten kumman tavalla
sikana teurastettu otus muuttuu hetkessä possuksi.
Siksi jota kaikki markettien tiskit ovat väärällään.
Kummallista on myös se, että sitä koskaan ei ole nor-
maalihinnalla myönnissä. Aina vain tarjouksessa.
Joka tapauksessa tarve käydä pottukellarissa vei hukan
samalla markettiin, jossa suorastaan lähinnä lahjoitettiin
kaupustelijan nähtävästi hulluksi tulemisen seurauksena
oiwallista "possun etuselkää pala kuin pala" anhittomaan
hintaa, €1,79 kilo.
samalla markettiin, jossa suorastaan lähinnä lahjoitettiin
kaupustelijan nähtävästi hulluksi tulemisen seurauksena
oiwallista "possun etuselkää pala kuin pala" anhittomaan
hintaa, €1,79 kilo.
Joku saattaa tuntea runsaan eläinrakkauteni ja
siten ymmärtää, että houkutus laittaa suojaan
suurempikin erä tuota onnetonta possuraukkaa
sai ylittämään harkintakynnykseni.
Siltä seisomalta lastasin kärryyn kymmenkunta
kiloa parasta elämänlaatua. Jonka jäädyttämis-
toimenpiteet ja puuhastelut ovat mitä parhainta
laatuaikaa.
siten ymmärtää, että houkutus laittaa suojaan
suurempikin erä tuota onnetonta possuraukkaa
sai ylittämään harkintakynnykseni.
Siltä seisomalta lastasin kärryyn kymmenkunta
kiloa parasta elämänlaatua. Jonka jäädyttämis-
toimenpiteet ja puuhastelut ovat mitä parhainta
laatuaikaa.
Tuo episodi siis eilen, pukkauksinen, pakkauksineen. Tänä
aamuna, kun oli taas minun vuoro toimia assistenttini assis-
tenttina eräässä julkisesti intiimissä toimessa jota tuo otus
ei näy oppivan häpeämään inimisten lailla koskaan, tömähti
päähäni ajatus eräästä herkusta jota en ollut kotvaseen
tehnyt, puhumattakaan syömisestä.
Kaupan vastaavat toivotan avaamattomina suoraan jänkään.
Mieleeni tuli nimittäin wanhan kansan perunalaatikko, tutta-
vallisesti "pottulaatikko".
Pirttiin palattuamme kävin toimeen. Paneuduin asiaan
kuin sika limppuun. Otin kohmeisen palan kauppiaan
toimesta nuorettunutta sikaparkaa ja siivutin puolen
sentin siivuiksi kulhoon, lämpimään pääsyä odottaman.
kuin sika limppuun. Otin kohmeisen palan kauppiaan
toimesta nuorettunutta sikaparkaa ja siivutin puolen
sentin siivuiksi kulhoon, lämpimään pääsyä odottaman.
Nahkaa EN antanut assistentille vaikka sitä himoitsi ja
lopulta haukkui vielä pahanpäiväiseksi. Ei sinne päinkään.
Siivutin sen vain pienemmiksi viipaleiksi.
Sitten potut kuorettomiksi samoin kappale lanttua kun
sattui kerta oleilemaan Jää Kaappisessa. Oma vikansa.
Ne valmiiksi viipuloiksi ja sitten suolatöpsä ja musta-
pippurirouhe valmiiksi. Siinä kaikki.
Vuokan voitelu voilla ja sitten vaan latominen
kerroksittain, unohtamatta suolaa ja pippuri-
rouhetta. Tämän koreuden päälle ne nahat,
silavat ylöskäsin.
Lopuksi koko lysti valellaan varovasti muna-
maidolla, ei reunoja myöten läikkymisvaaran
takia. Ensin ritilälle ja siinä sitten loppusilaus
vasta. Viimeinen voitelu sikaparalle.
kerroksittain, unohtamatta suolaa ja pippuri-
rouhetta. Tämän koreuden päälle ne nahat,
silavat ylöskäsin.
Lopuksi koko lysti valellaan varovasti muna-
maidolla, ei reunoja myöten läikkymisvaaran
takia. Ensin ritilälle ja siinä sitten loppusilaus
vasta. Viimeinen voitelu sikaparalle.
Uunihan on tietysti ollut jo päällä. Tunteroinen kahtasataa
riittää, sitten voi jo hiljentää 175 asteeseen. Parin tunnin
värjöttely uunissa saa epelin ja vermeet kypsymään juuri
somimoilleen.
Ja sitten ei muuta kuin syömään. Herneillä höystettynä.
REUNAHUOMATUKSiA:
- kilo possuksi nuorrutettua sikaa
- reilu kilo pottuja, mieleinen pala lanttua
- kikkare voita
- tölkki kulutusmaitoa
- pari elävää munaa
- vuoka, näille tarpeille n. 6 litraa
- merisuolaa, mustapippurirouhetta
- pakasteherneitä, mummuvainaan muistoksi
Tuosta määrästä saa kenttäkelpoista pöperöä jopa
kahdeksalle (8) epelille, sikäli mikäli eivät heittäydy
ahmateiksi.
Toisin kuin urbaanilegendat höpöttävät, sen lopun voi
oiwallisesti pakastaa jos sattuu ylettymään.
JÄLKiPELi:
Tähän sörsseliin voi joku sipuli-addikti läimästä sitä
herkkuaan harkintansa mukaan, kunhan ymmärtää
että tämän herkän ja makuvivahdekkaan perinne-
ruoan perusmaku on helppo pilata ylenmääräisellä
improvisoinnilla. Arveleppa ite!
Tähän sörsseliin voi joku sipuli-addikti läimästä sitä
herkkuaan harkintansa mukaan, kunhan ymmärtää
että tämän herkän ja makuvivahdekkaan perinne-
ruoan perusmaku on helppo pilata ylenmääräisellä
improvisoinnilla. Arveleppa ite!
Hyvää on sellaisenaan, takuulla. Ei kaipaa lisukkeeksi
muuta kuin juotavaa. Herneet nyt annetaan anteeksi,
samoin kuin porkkanaraaste, pitkin hampain.
Herneiden valmisteluun on olemassa vain yksi OIKEA
tapa. Jos sitä ei tiedä, on tyhjä alkaa niiden kanssa
värkkäämään.
Kaikkinensa ruoan laittoon kuluu aikaa siinä puolisen
tuntia, mikä ei kiireessä ja hopussa elävälle inimiselle
ole kai pahakaan asia.
Koko lystin hinta noin 4-5 €uroa, eli noin 50c/annos.
Syökää ja nauttikaa.
Jos pennuille ei kelpaakkaan, tilatkaa paikalle täti
Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Auringon nousu luolan suulla 09:11 ja lasku 16:05.
Päivän pituus 6 h 54 min
¿?¿?
Täydenkuun hetki tuli ja meni. Se oli viime perjantaiaamuna. Unohda koko juttu.
Päivän pituus 6 h 54 min
¿?¿?
Täydenkuun hetki tuli ja meni. Se oli viime perjantaiaamuna. Unohda koko juttu.
Kommentit