Suomessa nykyisin vielä esiintyvät metsät voidaan jakaa
karkeasti kolmeen eri tyyppiin, puisiin metsiin, pusikoitu-
neisiin taimikoihin ja puuttomiin aukkoihin, jotka on metsä-
oppineiden tiedoilla ja taidoilla todistettu metsäksi, jos-
kin puuhavaintoja ei kaikin paikoin olekkaan.
Puiset metsät sisältävät kolmenlaisia puita, suoria, vääriä
ja haaraniekkoja. Muutamina erillispoikkeuksina tavataan
vielä joillakin seuduilla, tiettömien taipaleiden takana ihan
vaan tavallisa aarnipuita, saattapa siellä joku kelokin, kuin
ilkkuen, kiikkua oppineiden kiusalla wielä pystyssä.
Pusikoituneet taimikot sisältävät pääasiassa pusikoita
jotka koostuvat pusikoista. Savottajätkien murteessa
niitä sanotaan katastrofeiksi.
Nämä metsäteknologian kallisarvoiset helmet kotimai-
nen metsätalous ja -tutkimus on sitkeiden ja uuvutta-
vien ponnistelujensa tuloksena onnistunut jalostamaan
tavallisesta suomalaisesta, suorasta mäntypuusta.
Ensisijassa. Vuosien työn tuloksena.
Kiitollisena on mainittava, että monien ja hyvin runsas-
lukuisten luovien inimisten silmiä miellyttämään on onnis-
tuttu luomaan oiwallinen ja sangen monilatvainen versio
muuten periaatteessa yksilatvaisena tunnetusta puusta.
Kaiken kukkuraksi tämä suorite on luonnonsuojelijoiden
ihastukseksi ja riemuksi sellainen, jolla metsäteollisuus
ei tee lasta ei paskaa.
Päinvastoin kuin yleensä luullaan ja tiedetään, metsien-
miehet ovat osanneet erinomaisesti hyödyntää merkittä-
viin mittoihin runsastuneen hirvikantamme ilmaisen työ-
voiman tässä jalostusmuodossa.
Puuttomat aukot, nakasakit, ovat metsiä joissa ei kerta-
kaikkisseen ole puita. Siellä tavataan vain puiden jälkiä,
joita nykyisin nimitetään kannoiksi.
Usein nämä aukot on metsänhoitoyhdistysten vaatimuk-
sesta kynnetty sellaiseksi möykkeliköksi, että mahdoton
on siellä metsä- eli marjamiehen kulkea.
Tämä aavemainen maisema on luotu siksi, ettei se alkaisi
omin nokkineen kasvamaan, kontrolloimatta. Ilman lupaa.
Yleensä sinne istutetaan pitkälle jalostetut taimitarhan
taimet muutamaan kertaan, että sadosta tulee antoisa ja
että se vaan on opiksi tietämättömälle isännälle.
Jo lyhyelläkin matikalla pitäisi tulla selväksi, että viiteen
kertaan istutettu metsä tuottaa viisinkertaisesti.
Oleellista tässä savotassa on ollut se, että huivikaulat ja
muutkin riinpiissinmiehet eivät ole hokanneet vaatia hirvien
ilmaisesta työpanoksesta ja hyväksikäytöstä edes elake-
vakuutus- ja sosiaaliturvamaksuja metsänomistajilta.
Vaatimukset lapsityövoimankin käytöstä metsäsektorilla on
vaiennettu kovalla kädellä. SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ!
Nouhätä - pääasiassahan tämä operaatio on tietysti tapah-
tunut suomalaisten lappalaisilta varastamilla mannuilla.
Toki hirvien hyödyntämistä on tavattu yksityisenkin sekto-
rin taholta. Todistettavasti. Äänestä päätellen.
Näillä valtion joskus omikseen omimilla hirviöillä on melko
mukavasti saatu metsurit lähes tyystin tarpeettomiksi.
Monihaaraista vesakkoa tuppaa pukkaamaan lähes kaikilla
aukoilla komiasti.
Nykyinen metsävaltio harkitsee vielä toistaiseksi käyttää
metsureita maatalousnäyttelyissä ja messuesittelyissä.
Kun hirvet lähitulevaisuudessa saadaan valtion tukeman
työvoimakoulutuksen avulla esiintymiskelpoisiksi, voidaan
viimeiset elossa tavatut metsurit täyttää ja palsamoida
Kansallismuseon käyttöön.
karkeasti kolmeen eri tyyppiin, puisiin metsiin, pusikoitu-
neisiin taimikoihin ja puuttomiin aukkoihin, jotka on metsä-
oppineiden tiedoilla ja taidoilla todistettu metsäksi, jos-
kin puuhavaintoja ei kaikin paikoin olekkaan.
Puiset metsät sisältävät kolmenlaisia puita, suoria, vääriä
ja haaraniekkoja. Muutamina erillispoikkeuksina tavataan
vielä joillakin seuduilla, tiettömien taipaleiden takana ihan
vaan tavallisa aarnipuita, saattapa siellä joku kelokin, kuin
ilkkuen, kiikkua oppineiden kiusalla wielä pystyssä.
Pusikoituneet taimikot sisältävät pääasiassa pusikoita
jotka koostuvat pusikoista. Savottajätkien murteessa
niitä sanotaan katastrofeiksi.
Nämä metsäteknologian kallisarvoiset helmet kotimai-
nen metsätalous ja -tutkimus on sitkeiden ja uuvutta-
vien ponnistelujensa tuloksena onnistunut jalostamaan
tavallisesta suomalaisesta, suorasta mäntypuusta.
Ensisijassa. Vuosien työn tuloksena.
Kiitollisena on mainittava, että monien ja hyvin runsas-
lukuisten luovien inimisten silmiä miellyttämään on onnis-
tuttu luomaan oiwallinen ja sangen monilatvainen versio
muuten periaatteessa yksilatvaisena tunnetusta puusta.
Kaiken kukkuraksi tämä suorite on luonnonsuojelijoiden
ihastukseksi ja riemuksi sellainen, jolla metsäteollisuus
ei tee lasta ei paskaa.
Päinvastoin kuin yleensä luullaan ja tiedetään, metsien-
miehet ovat osanneet erinomaisesti hyödyntää merkittä-
viin mittoihin runsastuneen hirvikantamme ilmaisen työ-
voiman tässä jalostusmuodossa.
Puuttomat aukot, nakasakit, ovat metsiä joissa ei kerta-
kaikkisseen ole puita. Siellä tavataan vain puiden jälkiä,
joita nykyisin nimitetään kannoiksi.
Usein nämä aukot on metsänhoitoyhdistysten vaatimuk-
sesta kynnetty sellaiseksi möykkeliköksi, että mahdoton
on siellä metsä- eli marjamiehen kulkea.
Tämä aavemainen maisema on luotu siksi, ettei se alkaisi
omin nokkineen kasvamaan, kontrolloimatta. Ilman lupaa.
Yleensä sinne istutetaan pitkälle jalostetut taimitarhan
taimet muutamaan kertaan, että sadosta tulee antoisa ja
että se vaan on opiksi tietämättömälle isännälle.
Jo lyhyelläkin matikalla pitäisi tulla selväksi, että viiteen
kertaan istutettu metsä tuottaa viisinkertaisesti.
Oleellista tässä savotassa on ollut se, että huivikaulat ja
muutkin riinpiissinmiehet eivät ole hokanneet vaatia hirvien
ilmaisesta työpanoksesta ja hyväksikäytöstä edes elake-
vakuutus- ja sosiaaliturvamaksuja metsänomistajilta.
Vaatimukset lapsityövoimankin käytöstä metsäsektorilla on
vaiennettu kovalla kädellä. SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ!
Nouhätä - pääasiassahan tämä operaatio on tietysti tapah-
tunut suomalaisten lappalaisilta varastamilla mannuilla.
Toki hirvien hyödyntämistä on tavattu yksityisenkin sekto-
rin taholta. Todistettavasti. Äänestä päätellen.
Näillä valtion joskus omikseen omimilla hirviöillä on melko
mukavasti saatu metsurit lähes tyystin tarpeettomiksi.
Monihaaraista vesakkoa tuppaa pukkaamaan lähes kaikilla
aukoilla komiasti.
Nykyinen metsävaltio harkitsee vielä toistaiseksi käyttää
metsureita maatalousnäyttelyissä ja messuesittelyissä.
Kun hirvet lähitulevaisuudessa saadaan valtion tukeman
työvoimakoulutuksen avulla esiintymiskelpoisiksi, voidaan
viimeiset elossa tavatut metsurit täyttää ja palsamoida
Kansallismuseon käyttöön.
Aurinko nousee meillä: 10:50 ja laskee:1:49
Päivän pituus on tänään: 2h 59min
Päivän pituus on tänään: 2h 59min
Kommentit