SUSi iNiMiSEKSi JA iNiMiNEN SUDEKSi 16. Luku
1265430.jpg

"Mustakaavut ovat omassa  harhassaan lankeamassa
loveen.  Ketään ei kiinnosta  pääsiäisen harha. Murha-
päivästä on tullut kaupustelijoiden suuri päivä. Niiden
jotka murhatun juuri kerrotaan  karkottaneen isänsä
temppelistään.

Ristille tapetun murhapäivä häilyelee tuuliviirin lailla,
vailla varsinaista ajantietoa, maalis-huhtikuussa.
Lähes kaikki ristikansa  kanniskelee murhakapinetta
kaulassaan.

Miten olisi  jos tuo mies  olisi hirtetty?  Olisiko jokai-
sella itsensä tuntevalla verikristityllä hirttosilmukka
kaulassa?  Sangen kummallisia  mieltymyksiä inimiset
ovat oppinsa mukana takoneet päähänsä."

Toteaa Rudolf ja lyö  jumalattoman  suurella halko-
pilneessillä samaan syssyyn  paksun kelopölkyn hal-
ki. Säleet lentelevät rantteelle. On puuntekopäivä.

Susilauma on lähtenyt Jamanon johdolla kaartelemaan
kairalle rajoja sekä samalla hakemaan verestä lihaa.


Riđhhu-Eđeléi nostelee klapeja vanhaan vesikelkan
raatoon, joka kuitenkin on  vielä sillä tolalla, että jo
vain sillä saa pilkkeet kämpän portaiden eteen tou-
huttua.

Pyyhkäisee otsaansa ja toteaa Rudolfille:
"Inimisillä on sellasiaki mieltymyksiä, että kun kevät
alkaa valoisuudellaan muistuttaa uudesta tulevaisuu-
desta, siitä otetaan heti vaarin. Tälläydytään ulkoilu-
tamineisiin ja mennään puuhastelemaan jotaki  jouta-
vanpäiväistä rantteille, vaikka puita pienimään.
Nooo - tahi katolta  lunta nakkomaan, koiranpaskoja
lukemaan ynnä  muutakin tähellistä.  Mitä nyt mielen
päällä sattuu olemaan."

Johon Rudolf:
"Meneepä kaiken laiskin ja vetelin  joutosakki jonnekki
turistirysän  juottolaan  monot jalassa,  lasit otsalla ja
siideripötikkä hyppysissä kehumaan  kuinka kovaa eilen
on tultu ihan kauhessa kelissä yksin maailman korkeim-
malta huipulta.  Viiletetty noin vain, sankarpoikana, kai-
ken maailman  willielukoita,  susia ja  karhuja  pelvoitta
väistellen."

Ja että tässä nyt ollaan,  ansaitulla siiderillä.  Että kun
vielä tulisi joku antavan olonen  mimmi jota pääsisi yök-
sikin painamaan. Olisippa siinä sitten helluntaina teras-
silla tarinaa taas monen oluen verta."

Räimäsee pilneessin semmosella voimalla kiihtyessään
alupölkkyyn Rudolf, että sekin kompsahtaa halki.  Toi-
nen puolikas lentää  liki Lokan kylää  ja toinen melkein
Värriön tutkimusaseman isoon koillisen akkunaan.

"Eiköhän ole jo tauon paikka?" Asettelee  pätiköitä Rudolf
ristikolleen, kyhää istuimen tapaista ja pyllähtää perälleen.

Kurkottaa mustaa nokista pannua tulenloimusta ja kaataa
kuksan täyteen  höyryävää kahvia,  ojentaa nokisen kanan
Riđhhu-Eđeléille ja kaivaa sitten taskun syövereistä äkki-
makeaa nokareen suuhunsa.


Eipä ne paljon eroa  šamaaninkaan touhut,  persuksilleen
asettuu taljan päälle. Musta sakiat hiukset valtoimenaan.
Kirjavilla  kankaankaistaleilla koristellut.  Aurinko käy jo
puolista.
Kun inimisten äänet vaimenevat,  varpusten tirputus nou-
see äänikynnyksen yli, samoin urpiaisten ja taviokuurnien
vitskutus jyväsäkin ympärillä.

Riđhhu-Eđeléi  katselee saunan katon  yli avautuvaa
kairaa.  Mikään  ei liiku,  ainuttakaan savua  ei nouse.
Tuumii itsekseen, eipä ole tällä seudulla tonttipulaa,
mutta mistä tuon inimisen tietää, sillä kun on nykysin
kaikenlaisia mieltymyksiä ynnä kotkotuksia.
Käännähtää sitten Rudolfiin päin ja sanoo ääneen:

"Siitä piti tässä kerran puhumani, että nykyisin inimisillä
tuntuu olevan  aivan anhiton kiinnostus  kaiken  maailman
mysteereihin  ja kummallisuuksiin,  päinvastoin kuin kaik-
keen järkevään,  luonnolliseen, loogiseen tahi paikkansa-
pitävään.

Minusta  kuule vaikuttaa  siltä että  mitä höpsömmästä
on kyse,  sitä helpommin  siihen litskuun  saadaan inimi-
set sidottua  sellaisella näkymättömällä  siteellä jonka
se itse laatii, itse sitoo ja itse sitten koittaa pyristellä
irti. Joku ketku vierestä vain katsoo, nauraa partaansa
ja korjaa potin."


"Ajetteleppa hyvä mies vaikka tuota yliluonnollisuutta!
Yliluonnolliseksihan  kutsutaan  ihan  yleisesti  kaikkea
sitä mitä inimisjärki ei ymmärrä. Ei osaa selittää.

Mustakaavut pakkautuivat selittämään sellaisiakin
ilmiöitä  yliluonnolliseksi eli oman  jumalansa aikaan
saamaksi, joiden alkuperän he itse tiesivät.
Wallanhimo oli niin ehtymätön.

Tähän päivään  mennessä kukaan  ei ole onnistunut
tuottamaan  yhtäkään yliluonnollista asiaa,  todella
huomattavasta  miljoonan $ollarin rahapalkinnosta
huolimatta. Silti niihin uskotaan, vaikka lähes kaikki
osaavat lukea ja kirjoittaa."


"Entä nuo ihmeet sitten?
Ihmeiksi voidaan  hyvällä syyllä  sanoa kaikkea sitä mitä
heti alkuun  ei ymmärrä tahi hoksaa.  Yleensä käykin niin
että ihminen nolostuu jonkin verran tilanteesta riippuen
kun asia  sitten paljastuu.  Loput on höynäytettävissä ja
pysyvät.

Vuosituhansien  saatossa ihmeiksi  on luettu ukkosen
jyrinät ja salamat, sateenkaaret, usvat ja sumut ym.
yksinkertaisemmasta päästä tässä nyt mainiten.

Markkinakoneisto  hyödyntää nykyisin  tätä turhamaisuu-
den peilikuvaa, paradoksia, esimerkiksi, vaikka myymällä
keski-ikäisille naaraille ryppy- ja kauneusvoiteita ihmeitä
aikaan saavana tahi urokselle Roi-Roita hännän jatkeeksi.

Sinällään kaikki täysipäiset inimiset tietävät ettei sellainen
ole mahdollista,  mutta turhamaisuus panee kuitenkin osta-
maan ja
rahalla hankitun ihmeen näkee  tapahtuvan peilistä.
Sehän
ei tunnetusti valehtele.

Juuri tähän perustuu "petkutus", kukaan ei tule
valittamaan ja vaatimaan rahoja takaisin,  koska
tunnustaisi samalla oman tyhmyytensä.

Se on vaikea paikka, taloudeliset menetykset
kärsitään  mieluummin vaiti.  Päinvastoin ollaan
iloisia jos joku tuttava on yhtä toope."


"Mehän tässä jo kerran  tuolla pirtissä  puhuttiin taioista!
Taiat ovat kaikki tyystin,  ensimmäisestä  vihonviimeiseen,
temppuja jotka on kehittänyt tavallisia ihmisiä nokkelampi
mestari. Niitä täytyykin kunnioittaa. Siis objektiivisesti.
Taitona, osaamisena, tekniikkana.

Tietty.  Taikurit,  taikatemput ja -esitykset kuuluvat
tähän päivään, viihteeseen. Ei niissä mitään yliluonnol-
lista ole.  Tavallansa jokainen  tempuista,  vähäisinkin,
on ajattelun tai mietinnän tulos. Huippuammattitaitoa.
Loogisen tahi lateraalisen, teknikon tahi kylähullun."


"Mitä taasen magiaan tulee niin sillä saadaan ja tarkoi-
tetaankin makeampaa taikaa,  sellaista joka saa jo hie-
man niskakarvat pörhölleen. Magialla tuodaan tunnetta
esitykseen.  Laitetaan tarkkaajan pää yhä enempi pyö-
rälle,  jotta tarvittavalla hetkellä  katse ynnä kuulo on
mestarin tahtomassa, varmasti väärässä suunnassa.

Magialla  käsitetään  siis hieman  samantapaisia asioita
kuin taioillakin. Lisäherkkuna siinä on ripaus mystiikkaa
ja salaperäisyyttä sekä lavastamista."


"Noituus on mustakaapujen tuoma lisämauste, pilkka-ase
myös ja samalla väline jonka avulla  inimisiä voitiin syyllis-
tää ja eliminoida jos oli tarve. Jos joku tomppeli oli omien
vallahimojen tiellä...

Nykysin sillä  tarkoitetaan lähinnä  samaa kuin taikuus
ja magia. Siinä ympätään mikäli vaan mahdollista, vielä
enemmän ääni-, savu- ja valoefektejä esitykseen.

Mukaan mahtuu  elehtimistä,  (näyttelemistä) tanssia,
transsiin vaipumista sekä matkojen tekoa.  Manauksia
ja kirouksien saattamista ja niistä vapauttamisia.
Käytänössä  silkkaa  silmänlumetta,  täyttä humpuukia.
Juuri sen yleisen stereotypian mukaista koiran oksen-
nusta. Samat konstit on haalittu käyttöön myös musta-
kaapujen lahkojen jäsenkeräysriennoissa. Pitkin poikin.

Tuo edellä mainittu on kaikki vaikkapa rekvisiittaa
nykyajan šamaaniksi itseään kutsuvan uskottavuu-
den kohentamiseksi kuin  myös sosiaalisen aseman
korostamiseksi tehtävää toimintaa.

Aidosti havaintoja ja huomioita tekevä ja niistä oppinsa
saanut šamaani ei  moista riekkumista tarvitse.  Hän on
tasapainoinen ja vakaa. Tietäjä ja heimonsa auttaja kai-
kessa vaatimattomuudessaan.

Nykyisin šamanismia ollaan  tekemässä muoti-ilmiöksi
joidenkin HUU-HAA-henkioppisten kuppikuntien jär-
jestämillä hinnakkailta kursseilla.

Šamaaniksi "pääsee" joka tapauksessa.
Halutessaan. Rahalla tai tyhmyydellä."


"Tavallinen iniminen pitää suggestiota lähes yliluonnolli-
sena vaikka se onkin vain opittu,  opittavissa oleva taito
jolla saadaan oma tai joukkion mieli alistumaan näennäi-
sesti järjettömälle (yliluonnolliselle) toiminnalle.
(hurmos, näkyjen näkeminen, kielillä puhuminen, ym.)

Samaa ominaisuutta hipoo karismaatisuus,  joka voi olla
myös jon
kun inimisen luonnollista suggestiokykyä. Sitä-
hän moni
kaan ei kerro,  onko se luontainen taipumus vai
opittu, opeteltu, harjoiteltu taito. Siinä on hajuero, sillä
dramaattisempi vaikutus on, jos sitä luullaan aidoksi

Musiikki, muodossa tai toisessa on jo aikojen alusta
kuulunut suggestion  instrumentteihin.  Nykypäivänä
sen rooli erittäin vahvana vaikuttajana on entistäkin
helpommin havaittavissa.

Se on samalla  tämän ajan keino  paeta todellisuutta.
Selviytymiskeino,  joka antaa edes hetkellisen tauon
tähän järjettömään elämän rytmiin ja –tyyliin.
Sanon onneksi, vaikka itse en niin kiivaasti tavoittele
nirvanaa tahi valaistumista juuri musiikin avulla."


"Vielä sinulle ystäväni  Rudolf pari vaatimatonta,  joskin
vakavaa sanaa
manipulaatioista, alamma sitten taas hom-
miin jotta
saamma tulen pätsiin ja paistin uuniin... Aaah...

Niin,  manipulaatio on taito  ja oppi siitä  miten iniminen
saadaan ensin uskomaan johonkin,  mihin hän ei luontai-
sesti usko. Sitten toimimaan ja käyttäytymään manipu-
loijan haluamalla tavalla.  Jo sanaa manipulaatio vältel-
lään.  Monikaan instanssi ei käytä sitä lainkaan,  puheet
kääntyvät aivan toisaalle, jos joku tumpelo sattuisi ot-
tamaan asian esiin. Manipulaation esiinnostajia yleensä
leimataan populisteiksi.

Varhaisimpina aikoina, silloin kun luku- ja kirjoitustaito
oli vain  harvojen ulottuvilla,  manipulointiin riitti karis-
maattinen esitys, hieman savua, hieman tulta, verta ja
valheita ym. mieltä koskettavaa.

Jeesuksen keksimisen aikoihin  muutamat hallitsevassa
asemessa olevat älyköt keksivät jalostaa manipulaatio-
ta hienovaraisempaan suuntaan.  Pelinappulaksi ja jalos-
tettavaksi otettiin köyhien  ja onnettomien suosioon ka-
vunnut alkukristillisyys. Sitä värittämällä sekä vanhojen
uskomuksien ja myyttien sotkemisella keskenään syntyi
ihmiskunnan  tähän saakka  ylivoimaisesti  ylivertaisin ja
tehokkain tuhoamis- ja murhaoppi.

Sitä on loistavasti hyödyntäneet  monenmoiset keisarit,
kuninkaat ja paavit. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä
Usan presidentti joka listityttänyt irakilaisia oman Jee-
suksensa nimissä. Muista pienemmistä pirulaisista puhu-
mat
takaan.

Vähäiset ei ole Stalinin ja Hitlerinkään saavutukset,
mutta kyllä  ne mustakaapujen  saavutuksille häviä-
vät kepeästi.

Kokonaisia kansakuntia ja kulttuureita on tuhottu tuon
ristiin verhotun ahneuden ja omistamisen himossa.
Esimerkiksi riittää Etelä-Amerikan intiaanien murhaa-
minen, ryöstäminen, jossa mustakaavut onnistuivat tu-
hoamaan liki 40 miljoonaa ihmistä.

Hävittivät  neljä  kulttuuria maantasalle.  Ryöstivät
ja raiskasivat ja tappovat kullanhimossaan niin puti-
puhtaiksi,  ettei siitä vieläkään ole toivottu.  Vaikka
aikaa on kulunut jo lähes 400 vuotta.
Likimain samoihin suoritteisiin yllettiin myös Pohjois-
Amerikan, Afrikan ja Siperian seuduilla.

Kuitenkin koko toiminnan tavoitteena on alusta alkaen
ollut ihmisten ja väkijoukkojen hallinta eli valta. Sekä
sen lisäksi tietenkin  taloudellinen menestys.  Musta-
kaapujen  uskonto on  vain  pelkkä väline  ryöstölle ja
kurjuudelle.

Sitä mukaa kun  ihminen on "sivistynyt – jalostunut",
sitä hienotunteisemmaksi tuo manipulaatio on muok-
kautunut. Se elää keskellämme 24 tuntia vuorokau-
dessa, jokaisena päivänä vuodessa, koko elämämme
ajan.

Sen tajuavia  ja sen  vaikutuksesta  määrätietoisesti
eroon pyrkiviä persoonia mikään ns. sivistynyt yhteis-
kunta l. yhteisö,  ei kohtele samalla  tavalla suopeasti
kuin muuta alistunutta lammaslaumaansa.

Manipulaatiosta ulos,  vapaaksi pyrkivät leimataan
hyvin monenlaisilla leimoilla.  Vaihtoehtoja on mieli-
sairaista hullujen  ja kylähullujen  kautta pervers-
siyteen ja epänormaaliuteen.

Lopputulos  on että  vain harvat  jaksavat pyristellä
sitä päällään olevaa, tyystin omat ajatukset lamaan-
nuttavaa seittiä vastaan niin pitkään,  että heillä olisi
mahdollisuus saada jotakin aikaiseksi.
No joitakin esimerkkejä maailmalta kyllä löytyy."

Riđhhu-Eđeléi toppasi  monologinsa kuin seinään.
Viskasi kintaansa liiterin katolle, koppasi keosta
sylillisen kalikoita  ja kääntyi saunalle  ja tokaisi
mennessään:
"MiNÄ SE LÄMMiTÄNKi NYT SAUNAN! TULi
VAAN SEMMOiNEN MiELTYMYS."

Susilaumaa ei kuulunut mailla ei halmeilla joten Rudolf
kampesi uuden  alupölkyn paikalleen,  sille uuden uhrin
ja moikasi sitten taas pilneessillä romakan iskun, sälei-
tä lenteli sinne tänne ranteelle.
Toinen pölkyn puolio  lensi Moskuvaaraan  ja se toinen
Tulppioon.
walkwolfani.gif

Ani-Opoi siis elää ja näyttääpä Rudolfkin elävän yhä.
Jos kerran Ukko ylijumala suo, niin miksei siis Ri
đhhu-
E
đeléikin, joten taas seuraa hyvin erikoista jatkoa
tästä eteenpäin tällä osastolla.

1067890.jpg   
Warhemmat osat löytyvät tuosta OIKEALTA! >>>>