1308942.jpg
2133945.jpg
1308941.jpg

Päivien kimallus on vajonnut jo varhain vaarojen taitse
valkoisten, aavojen jänkien syliin.
Käkkärien aihkien lakkoja lipoen.

Wiimeisten,
sevästä törröttävien sänkien yli hipoen
se on vaipunut taivaanpiirien taakse,
Antarktiksen yöttömään yöhön.

On ehtoo parhain lähes keskellä päivää,
sitten jo hämärä vyöryy hiljeneviin kyliin.

Hiipii pimeys
.

Laskeutuu ihmisten syliin kysymättä.
Yö alkaa ennen illallista,
juuri ja juuri ehtii syödä ennen talviunta.

Ei sille kukaan mitään mahda.
Ei virkamies, ei poliisi.
Ei se pane hanttiin, se vaan tulee.
Ei ole valitusoikeutta kellään.

Kellertävät katuvalot roikkuvat harvojen kulkijain yllä.
Jos niitä ei katso, niitä ei hevillä huomaa.

Utuinen matta imee kaiken metelin muminaksi.

AUOSOTA.gif