1325227.jpg
2024741.jpg
1325248.jpg

Suomessakin on  jo pitkään  ollut rupusakin puheissa
kaikenlaisia juttuja UFOista ja muista muukalaisista.

Muudan  savolainen,  syntymänimeltään  Heikki Juhani
Grann, joka jostakin erinäisistä syistä muuttui sittem-
min Juhan af Grann - nimiseksi kuomaksi,  teki joskus
välirauhan teon jälkeen dokumenttiohjelmasarjan.
Oikeinkin  maailmoja syleilevän,  jossa käsitteli outoja
lentäviä epeleitä, valoja ynnä ääniä.

Suomessa ja kenties muullakin  yleensä ääniä kuulevat
pääsevät elakkeelle. Sen sijaan ääniä keräävät pääse-
vät mälläämään veronmaksajilta kerätyillä rahoilla.
Kuulemisella ja keräämisellä on vissi ero.

Oman sijansa saivat dokumentissa kokinhatut,  tasku-
lamput, lentävät lautaset ja kaikki mikä yleensä naka-
tessa lentää tai sinkouu.

Ja tietysti dokumentissa haastateltiin inimisiä jotka
olivat syystä eli toisesta nähneet valoja taikka kuul-
leet outoja ääniä.  Olipa joku kelvannut ihan UFOjen
hui & hai-kyytiinkin saakka. 

Vanhasta ei haastateltu. Eikä Urpilaisen Juttaa.
Siinä lähetyksessä.  Hehän tyytyvät pääsääntöi-
sesti  keräämään ääniä.   Ja kuuntelemaan  etu-
päässä vain itseään.

Noooo,  tuo kaikki edellä kerrottu oli kuitenkin itseään
täys'päisinä pitävistä ihan täyttä hevonhierakkaa.

1475249.jpg

"Ettäkö muka ottavat jonkun Römppäisen Martin
saatana kyitiinsä, senkö joka kaljapäissään illalla
alvariinsa on huruuttaamassa Solihverilla kottiisa
Pömiölle? Ei Perkules, mittee ne sillä hiivatin raa-
volla tekisivät?"
Totesi meidän kylän napamies Alwari E. Harakka,
tilallinen ja muutenkin isomahainen mies. Anhitto-
man viisas mies. Kun sillä oli sitä rahaakin.

Se kuului  kunnanhallitukseen,  eikä sieltä ketään
muutakaan oltu viety. Ikinä. Ei niihin UFOt tepsi-
neet.  Ne oli Osuuskaupan  toimesta voideltu sen
sortin voilla,  ettei niihen pirun  kekkuloihin  edes
UFOjen kynnet tepsineet. Eikä juuri muidenkaan.

1475249.jpg

Ne sai  aina paljon  ääniä äänestyksissä.  Oikeita ääniä.
Vaalien alla ne oli erikoisen ystävällisiä. Nostivat akko-
jen kasseja ja pottusäkkejä,  ostelivat paarissa kaljaa
janoisille.  Pitivät tuoppia siinä janoisen suun ulottuvilla
ja katsoivat silmiin.  Sitten vasta antoivat huokailevien
ahnaiden huulien  kurottua lasisen  laulukirjan sisällön
puoleen. Ja aina ääni tuli. Oikea ääni.

Kun apteekkari, nimismies, kirkkoherra ja kansakoulun
opettaja ja kunnanjohtaja muutaman  napamiehen kera
ryyppäsivät Harakan huvilalla lämpimänä elokuun iltana,
niin aina siellä soi Monosen Unton Erottamattomat.
Ainakin sen sata kertaa illassa ja aina lopuksi pirullinen
naurun rähäkkä päälle. Aamuun saakka.

1475249.jpg

Edesmenneiden vaalien  tiimoilta on  kuulunut napinaa
vääristä äänistä.  Ei sitä, että hävinneet olisivat kuul-
leet jotakin omituisia ääniä.  Sehän olisi jo kataistrofi
jos sellaista kuulisi.  Mutta sitä vaan, että äänestäjät
ovat kuulemma äänestäneet väärin ja väärää sakkia.

Että teot ja puheet on kyllä  olleet oikeita ja koko
kansan hyväksi ja parhaaksi. Äänestäjät ovat vaan
niin saatanan tyhmiä toopeleita etteivät älyä hyvän
päälle sitten yhtikäs mitään.

Kyllä tuollaisissa julkisuuteen putkahtaneissa ajatuksissa
kuitenkin on  jotain kummallista,  jotain harhaisuutta tai
paniikin omaista. Ehkä se kuuluisa ruksi taas puuttuu?

Voi se vika  tosin olla  yhteiskunnassammekin, äänien
väärän osoitteen  syynä voi olla  yleinen vainoharhai-
suus. Vaikkapa kansalta vallan kaapanneita puolueita
kohtaan.  Se on teollistuneissa  yhteiskunnissa kovin
paljon luultua yleisempää.

Oireen näkemiseen tarvitaan erikoislasit. Saman-
kaltaiset kuin ne kuuluisat "sienestyslasit".
Niissähän oli  "rahat takaisin takuu": Jos sieniä ei
löytynyt lasitkaan päässä,  niitä ei ollut,   jos taas
löytyi, lasit toimi. Eikä valituksen aihetta ollut.

1475249.jpg

Muudan kallonporaaja  väittää että  jopa joka neljäs
hevosnaamainen  enkelsmanni  kärsii irrationaalisista
peloista. Miksei siis suomalainen kulutushömppärikin?
Se jolla pitää olla enemmän roinaa kuin naapurilla.
Maksoi mitä maksoi, vaikka velaksi.
(Ei anna nimeään ilmi porari kun pelkää itsekkin.)

Kaupungeissa, niin kuin Helsingissä esimerkiksi tahi
Turkkusessa, vainoharhaisuus on kaksi kertaa ylei-
sempää kuin maaseutujen yhteisöissä.

1800-luvun alussa vain viisi % maapallon väestöstä
asui kaupungeissa,  mutta nyt  vastaava  luku on jo
65%.  Vainoharhaisuuden  lisääntymiseksi epäillään
hyvin runsaasti kaupunkien löyhiä sosiaalisia siteitä
ja yksin asumista eli singelilyyttä.

Nykyisin singelinä asuukin jo noin neljä kertaa
enemmän  inimisiä  kun vielä  viitisenkymmentä
vuotta sitten.

Tiedetään myös että tuloerojen kasvaminen lisää
vainoharhaisuutta. Sitä vaan alkaa iniminen yksin-
kertaisesti haluta samaa rompetta minkä naapuri
on ostanut velaksi tahi ViiSSA-kortilla.
Mutta tietysti hieman parempaa ja kalliinpaa. Ja
ilman muuta velaksi.

Sitä niin toivoo, että pääministeri ei kuulisi ääniä
päänsä sisältä pelkästään. Kun muillakin on sana
sanottavana.  Eikä Juttakaan.
Sitähän sitä toivoo itseltään, pieni iniminenkin.
AUOSOTA.gif