1378929.jpg
1964188.jpg
1378930.jpg

Tälla kertaa tarinaa tempus preesensissä.

Talviruokintaan siirtyminen  on taas lähes suoritettu.
Wankkuri on  hilattu näköetäisyydelle  ja roinat nos-
teltu (tarpeelliset) lämpimään ja muutkin lokeroista
esille sekä imuroitu miljoona koirunkarvaa hiiteen.

Jäljellä on wanhan palvelijan peitteleminen lumi-
hupulla että vältyn liialta lumityöltä.  Työ käy niin
ikävästi laiskan suoneen.

1475249.jpg

Laitoma varolta ruoktun  talviasenthon tuohon siljolle.
Tiejä millon pakkaa tulemhan savunhajusta pula.

Saammapa pörhäyttää nokipannukohvet tahi käristää
makkaraa eli poroa. Tahi sitten saamma istua liekkien
rätinässä ja ádjagassa - unen ja valveen rajatilassa,
istuen miettiä suuria suurista asioista.

Jo vain mie saatan ottaa rummun ja virittää sen
loisteessa hyäksi ja sitten tehä matkan jonneki.
Jos on tarvis. Se aika tullee kun tullee.

Koirutki siellä  näyttävät  viihtyvän.  Kaipa niienki
ikiaikaset vaistot möyrivät kun tervaksen tuoksu
leiailee nokkahan ja hivelee.
Ainakin A pakkaa  juoksemhan unissaanki, peräti
vinkumhan.

1475249.jpg

Polttopuita olemme ehättäneet jo melkosen määrän
varata, mutta niitäpä  kestää vielä tämän sulan ajan
kyllä pistää talteen, jos vain osuu kohdalle.

Seita on hankkimatta,  vaikka paikka on kyllä
jo sille katsottu.  Diskolaatio on sille pahaksi.
Saattaa tulla dislokaatio, jos huonosti käy.

No ehken saan sen vielä sulalla maalla aikaseksi.
walkwolfani.gif

Rutiinit asettuvat muutenkin paikalleen, joten
kyllä tämä tästä taas alkaa sujumaan.  Sitten,
kun juuri on  tottunut elämään  inimisten lailla,
onkin jo  kevät ja päässä  polttaa lähteminen,
pakkaaminen ja pukkaaminen.

On 8 kuukautta  lumista aikaa miettiä
tulevan kesän suuntaa ja suunnitelmia.

Talviasentoon siirtyminen  merkitsee myöskin sitä,
että pitäisi  vähitellen alkaa fixaamaan kuvakerto-
muksia. Aineistoa kertyi aika lailla, joten pääsenpä
pikku hiljaa keskittymään itse substanssiin, kirjoi-
tusten ja kuvien pariin.


Obladaa obladii
AUOSOTA.gif
Kahvitulilla huomattua:
Itse asiassa episodissa piti myös  mainita että kovan
onnen Vulvåni on jälleen ruokakuntamme täysivaltai-
nen jäsen.

Kahden kuukauden seisottaminen vitelikössä, itiköiden
ja muiden syöpäläisten parissa tekeee wanhalle autolle
opetus- ynnä koulutusmielessä hyvää.

Jotenkin kuulosti  ihan siltä  kuin käyntiääni
olisi jotenkin silleen nöyrempi. Tai sitten se
on oppinut
imitoimaan jotain politikkoa