Hei tuuli kuule!
Minä huudan meidän kaikkien puolesta.
Otan luudan ja heilutan. Täällä-täällä!
Missä sinä piilet kun mitään ei kuulu?
Enää hehkuu kalpean valkean hiilet.
Nokkani jo niistin, pihankin siistin
ja koivusta viimeiset lehdet puolestasi riistin,
kahvini juuri ryystin.
Täällä on tyven tyystin.
Oletko unohtanut?
Avasin rasian ja tarkistin asian.
Kyllä, odotamme sinua ja talvea.
Missä viipyy nurkissa kuuluva ulvonta?
Rakastuneiden kelopuiden narskutus?
Juokseva lumi? Piiskaava ryöppy kasvoilla?
Haluan tuntea kolhoissa luissani
jäisen wiimasi hiipivän riipaisun.
Kaipaan palelevien hyppysten tunnetta,
kohmeisia koipia, sinisiä varpaita, tihkuvia silmiä,
valuvaa nokkaa, huurtuvaa tukkaa, rusottavia huulia,
kuulaan valkeaa ihoa ja punottavia poskia.
Puuskissa lentäviä roskia,
wiuhuvia oksia.
Tiedätkö tuuli - olen harjoitellut seisomaan niin
etteivät kylmät vaatteet osu kuumaan ihoon.
Voit tulla, olemme valmiina ensimmäiseen myräkkään.
Kommentit