1308942.jpg
1971457.jpg
1308941.jpg

Kuuntelen,
taajuutta muuntelen, nappia käännän, ympäri väännän.
Herkkyyttä säädän,
kiroja vuodatan, kohinaa suodatan.
Kulutuksen pappia
mielipuolta manaan.
Nostan ryntääni tanaan
ja ylistän Lappia.

Seison tunturin laella ja nojaan wiimassa itseeni.
Etsin yhteyttä toiseen maailmaan.
Höristän silmät kiinni korviani.
Kasvojen uurteet siliävät siloksi kun pinnistän
ja pistän kaiken tähän peliin.

Emme selviä yksin;
oma maailmamme ei riitä.
Luonnonvarojen silmitön tuhlaus
jatkuu rikastumisen toivossa.

Mitä niillä varoilla ostaa jos ei ole mitään ostettavaa?

Yritän erottaa jostakin toivonkipenen,
havaita merkin järjen elämästä.
Jossakin uudessa ulottovuudessa.
Aistia edes. Tuntea hipaisun poskella kuin tuulen laulun.
Maistaa sitä kuin paistia. Maalata kokonaan uuden taulun
Pakkohan sen on jossakin piillä.

Kyllä se pitäisi huomata,
Äly ei voi hävitä, muuttaa vain muotoaan,
kenties menee toiseen maailmaan.
Viidenteen ulottuvuuteen.
Huono onni - ja menee kuudenteen.