Kovin monesti, sangen usein. Hyvin lukuisia kertoja
hukalta on pyydetty vastausta siihen mikä on Lappi.
Niinpä aamulla sitten kun unihiekka oli tyystin valu-
nut silmistä, vaihdoin sormen nokasta näppikselle ja
kaivelin sillä esille seuraavia tähellisiä tietoja:
hukalta on pyydetty vastausta siihen mikä on Lappi.
Niinpä aamulla sitten kun unihiekka oli tyystin valu-
nut silmistä, vaihdoin sormen nokasta näppikselle ja
kaivelin sillä esille seuraavia tähellisiä tietoja:
Lappi, ruåtsin sanasta lapp, tilkku, paikka. Samasta
sanasta ovat peräisin suomen sanat Lappi ja lappa-
lainen joka on ruåtsissa juuri tuo "lappu", lapp.
sanasta ovat peräisin suomen sanat Lappi ja lappa-
lainen joka on ruåtsissa juuri tuo "lappu", lapp.
Lappalaiset käyttivät ja käyttävät vieläkin pienistä
kankaan- ja nahan palasista ommeltuja vaatteita.
Muinaisruotsiksi sana oli lapper - tuo vaate.
Muinaisgermaanien muodot olivat lappa- ja lappan-.
Indoeurooppalaisten kantakielten sanavartalo on
lopno-.
Indoeurooppalaisten kantakielten sanavartalo on
lopno-.
Muinaisaksien lappo oli huora, nii-in! Niin kuin vaate-
riekale on usein alkanut tuollaista onnetonta inimistä
tarkoittaa.
riekale on usein alkanut tuollaista onnetonta inimistä
tarkoittaa.
Sana oli keskialasaksassa lappe, anglosakseilla laeppa.
Tanskassa sen on lap ja silloin puhutaan lapusta.
Ei Lapista. Vakuuttaa Meren Veijokin.
Joka muuta väittää, poljetaan jänkään!
Tästä aasinsillasta on helppo siirtyä itse Lappiin.
Missä se on? Mikä se on? Kysymyksiä lienee väki-
tukku. Aivan oiwallisia. Nuo kaikki molemmat.
Missä se on? Mikä se on? Kysymyksiä lienee väki-
tukku. Aivan oiwallisia. Nuo kaikki molemmat.
Toistan vaikka kaikki maantiedon- tai geologian-
tunnilla hereillä pysyneet tämän tietävätkin:
Lappi ( saamen kielellä Sápmi, ) on saamelaisten
perinteinen asuinalue tätä nykyä, vaikka saame-
laiset ovatkin asuttaneet Suomeksi vielä toistai-
seksi nimitettävää laajaa aluetta kauemmin kuin
suomalaiset. Heimojen yhtyessä ja naimakaup-
pojen kautta jopa eteläistä Suomea myöten.
perinteinen asuinalue tätä nykyä, vaikka saame-
laiset ovatkin asuttaneet Suomeksi vielä toistai-
seksi nimitettävää laajaa aluetta kauemmin kuin
suomalaiset. Heimojen yhtyessä ja naimakaup-
pojen kautta jopa eteläistä Suomea myöten.
Saamelaisten oletetaan viime tietämyksen mukaan
osittain olevan niiden liikkuvaisten jälkeläisiä, jotka
saapuivat Länsi-Euroopasta jääkauden päättymisen
aikoihin verkkaisaan sulavaa Norjan rannikkoa seu-
raten Jäämeren ääreen.
osittain olevan niiden liikkuvaisten jälkeläisiä, jotka
saapuivat Länsi-Euroopasta jääkauden päättymisen
aikoihin verkkaisaan sulavaa Norjan rannikkoa seu-
raten Jäämeren ääreen.
Vasta pari tuhatta vuotta myöhemmin tämä väestö
kohtasi Inarin tienoilla etelästä, "Suomen" alueelta
saapunutta väestöä.
Suomen Lappi on laaja alue, joka maantieteellisesti
jaetaan Kittilän Lappiin, Sompion Lappiin, Enontekiön
Lappiin ja Inarin Lappiin.
Kuntina siihen kuuluvat Muonio, Enontekiö, Kittilä,
Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari sekä
Utsjoki. Ei MUiTA. TOiSTAN: Ei MUiTA
jaetaan Kittilän Lappiin, Sompion Lappiin, Enontekiön
Lappiin ja Inarin Lappiin.
Kuntina siihen kuuluvat Muonio, Enontekiö, Kittilä,
Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari sekä
Utsjoki. Ei MUiTA. TOiSTAN: Ei MUiTA
Selväkielinen versio:
Aitoon, oikeaan Lappiin ei siis kuulu yhtään kaupunkia.
Se on sen suhteen tyystin holtiton paikka. Vailla sivis-
tystä lopen. Kaikki sivityshän on kaupungeissa, eihän
sinne muuten kukaan täyspäinen pakkautuisi!
Aitoon, oikeaan Lappiin ei siis kuulu yhtään kaupunkia.
Se on sen suhteen tyystin holtiton paikka. Vailla sivis-
tystä lopen. Kaikki sivityshän on kaupungeissa, eihän
sinne muuten kukaan täyspäinen pakkautuisi!
Omahyväisyyttä pursuava Rovaniemi - Roavvenjárga
ei ole siis Lapin pääkaupunki muilla kuin väärennetyillä
perusteilla. Mutta nepä ei kerro sitä kellekkään.
Napapiirikin niiltä on karannut Huitzin Nevadaan jo
aikaa sitten. Viimeksi se on ollut Napapiirin kohdalla
v. 1942. Sitä edellisen kerran 26 000 vuotta sitten.
aikaa sitten. Viimeksi se on ollut Napapiirin kohdalla
v. 1942. Sitä edellisen kerran 26 000 vuotta sitten.
Tällä hetkellä ehta napapiiri on n. 900 metriä Napa-
piirin Shelliltä pohjoiseen ja etenee pohjoiseen n. 15
metrin vuosivauhtia vitelikössä. Rahanottajia ei näy.
Rovaniemen kaupunkimafia tuskin ilman kaupungin
johtosäännön muutoksia pystyneekään seuraamaan
mukana ellei fyssikan lakeihin saada Lapin Hallinto-
oikeudessa erinäisiä muutoksia.
johtosäännön muutoksia pystyneekään seuraamaan
mukana ellei fyssikan lakeihin saada Lapin Hallinto-
oikeudessa erinäisiä muutoksia.
4-tietä Sodankylään päin huruuteltaessa aito napapiiri,
se "Real thing", ylitetään vasta 3,3 kilometrin päässä
NAPAPIIRI-merkistä. Rahanottajia ei näy.
se "Real thing", ylitetään vasta 3,3 kilometrin päässä
NAPAPIIRI-merkistä. Rahanottajia ei näy.
Muut kuin varhemmin mainitut, Lapilla ratsastavat
ja tyristejä rahastavat kinkerpiirit, kuuluvat Perä-
pohjolaan. Tämä on tosi - muut faktat vain mainos-
toimistoilta tilattuja
ja tyristejä rahastavat kinkerpiirit, kuuluvat Perä-
pohjolaan. Tämä on tosi - muut faktat vain mainos-
toimistoilta tilattuja
Peräpohjola on historiallisen Pohjanmaan pohjoisin
osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin,
mutta joka nykyisin luetaan Lappiin kuuluvaksi.
osa, jota välillä on pidetty erillisenä maakuntanakin,
mutta joka nykyisin luetaan Lappiin kuuluvaksi.
Se kuului Oulun lääniin, mutta vuodesta 1938 se on
muodostanut tuolloin perustetun Lapin läänin etelä-
osan. Perä-Pohjolan itäisin osa, eli Sallan itäisin osa
luovutettiin Neuvostoliitolle jo vuonna 1940, sitten
uudelleen 1944 ja 1947. Lopulta sitten kelpasi kun
oli niillä paremmat konstit.
Peräpohjolan alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat:
Kemi-Kemijärvi-Keminmaa-Kolari-Pello-Posio-Ranua-
Rovaniemi-Salla-Simo-Tervola-Tornio-Ylitornio.
Kemi-Kemijärvi-Keminmaa-Kolari-Pello-Posio-Ranua-
Rovaniemi-Salla-Simo-Tervola-Tornio-Ylitornio.
Selväkielinen versio:
Lapinlääni on siis muodostettu pääosin etelän varesten
toimesta jossakin hiijessa. Ei siis lappilaisten toimesta.
Eikä Lapissa.
Lapinlääni on siis muodostettu pääosin etelän varesten
toimesta jossakin hiijessa. Ei siis lappilaisten toimesta.
Eikä Lapissa.
Tähän loppuun sitten burleski kysymys.
Hyvin soma ja yksinkertainen:
Mikä erottaa Lapin Peräpohjolasta?
Hyvin soma ja yksinkertainen:
Mikä erottaa Lapin Peräpohjolasta?
Ja heti perään vastaus kuin tykin suusta:
Lapissa yli 500 metrin korkuisia tuntureita on tasan
133 kpl mutta Peräpohjolassa vain noin 8 kappaletta
joita jahdatessa saa ajaa hurutella tiesonnalla pitkin
kinkerpiiriä. Koko loman.
Ja samalla aiheuttaa ilmastoinnin muutosta.
Lapissa yli 500 metrin korkuisia tuntureita on tasan
133 kpl mutta Peräpohjolassa vain noin 8 kappaletta
joita jahdatessa saa ajaa hurutella tiesonnalla pitkin
kinkerpiiriä. Koko loman.
Ja samalla aiheuttaa ilmastoinnin muutosta.
Ja tästä vastauksen voi ketterästi tarkistaa!
....
Kommentit