Täysin tuulesta temmattu jyleä hirvas asteli tunturin
ranniota hiljakseen, pysähdellen harvakseen ja hamu-
ten muodon vuoksi olematonta jäkälää, se mukamaste
kun on porojen suurta herkkua.
ranniota hiljakseen, pysähdellen harvakseen ja hamu-
ten muodon vuoksi olematonta jäkälää, se mukamaste
kun on porojen suurta herkkua.
Olkoon niin se tuhahti, kun kerran wiisaammat ovat
päättäneet sen noin. Minä syön kuitenkin mieluuusti
sieniä palan painikkeeksi. Verrattuna kuivan karhe-
aan jäkälään, sienet jotenkin vain tuntuvat sopivam-
malta kurkulle näin rykimäajan alkaessa.
Se lasketti polkua parin korkeuskäyrän verran,
a' 5 metriä ja hankkiutui sitten hieman kenolle
taapäin ja kusi keskelle polkua, hävitön, suuren
lätäkön, merkiksi muille hirvaille, että tästä al-
kaa suurin piirtein, mikäli se suinkin on mahdol-
lista, semmonen, ikäänkuin reviirin tapainen.
a' 5 metriä ja hankkiutui sitten hieman kenolle
taapäin ja kusi keskelle polkua, hävitön, suuren
lätäkön, merkiksi muille hirvaille, että tästä al-
kaa suurin piirtein, mikäli se suinkin on mahdol-
lista, semmonen, ikäänkuin reviirin tapainen.
Että jos ken tästä ohi käy, saattaa saada sarvesta
loimeensa. Pärskäytteli siinä kusilätäkön liepehillä.
Röhki, puhisi ja tuhisi silmät leimuten muutamalle
tunturimittarin vahingoittamalle koivun käkkärälle.
loimeensa. Pärskäytteli siinä kusilätäkön liepehillä.
Röhki, puhisi ja tuhisi silmät leimuten muutamalle
tunturimittarin vahingoittamalle koivun käkkärälle.
Kuopaisi koparalla maata. Saattoipa joku koivun ranka
ehkä jostakin vinkkelistä katsoessa muistuttaa kilpai-
levaa urosta. Mikä ettei!
Pysähtyi sitten paikoilleen johottamaan, kaikille
neljälle koivilleen. Liikahtamatta kuin kiveen pii-
kattu viiva.
neljälle koivilleen. Liikahtamatta kuin kiveen pii-
kattu viiva.
Jostakin yksinäisestä etelänmiehestä, vaeltajasta
toisella kallaalla taukoamassa, näytti että siinäpä
olisi wanhalle kelpo Rodinille oiwallinen ajattelijan
malli uusinnoksi.
toisella kallaalla taukoamassa, näytti että siinäpä
olisi wanhalle kelpo Rodinille oiwallinen ajattelijan
malli uusinnoksi.
Näyttääpä tosiaankin ihan siltä että tuo nyt tuohon
ranniolle jymähti paikoilleen. Ajattelemaanko se sii-
hen alkoi. Vai pakeniko wiimeinenkin järki
ranniolle jymähti paikoilleen. Ajattelemaanko se sii-
hen alkoi. Vai pakeniko wiimeinenkin järki
Tuumi se etelän mies kalliita sissimuonia nuivasti
näykkiessään ja ihasteli kiskurihintaisia coretex-
jalkineitaan, jotka olivat parhaat mitä rahalla sai.
Mutta olivat kyllä kaveritkin kateellisia.
näykkiessään ja ihasteli kiskurihintaisia coretex-
jalkineitaan, jotka olivat parhaat mitä rahalla sai.
Mutta olivat kyllä kaveritkin kateellisia.
Toisaalla, rannion päällä, hirvaan päässä vuorottelivat
vaadin- ja suvunjatkamis- ynnä genoma-asiat. Jostain
kumman syystä sillä jostain pörräsi nyt myös joku ou-
dompi, ihka uusi ajatus.
vaadin- ja suvunjatkamis- ynnä genoma-asiat. Jostain
kumman syystä sillä jostain pörräsi nyt myös joku ou-
dompi, ihka uusi ajatus.
Ei sellaisia voi kai eläimillä lainkaan olla. Se epäili
Eihän ne osaa ajatella, senhän tietää Lipponenkin
se ainoa maailman wiisain mies.
Eihän ne osaa ajatella, senhän tietää Lipponenkin
se ainoa maailman wiisain mies.
No, se ei antanut Lipposen Paten häiritä humeettinsa
pohdiskelua vaan pian se oli jo sellaisten laajempien,
koko poroelinkeinoa koskevien johtopäätösten nippua
perkaamassa.
pohdiskelua vaan pian se oli jo sellaisten laajempien,
koko poroelinkeinoa koskevien johtopäätösten nippua
perkaamassa.
Kun lopulta tuli valmista, se oli kutakuinkin sitä mieltä
että sitä pitäisi joskus edes hetken rauha saada ja olla
yksiksensä. Piruillessaankohan luoja porotalouseläimille
nämä kokoontumisajot langetti? Helwetinmoinen rumba
ja moneen kertaan vuoden mittaan.
Pitäisi tässä joskus pystyä keskittymään uusia
ajattelemaan, vaan mitenkä, kun aina on joku
menossa ja tulossa.
ajattelemaan, vaan mitenkä, kun aina on joku
menossa ja tulossa.
Ja jos omasta väestä eroon hetkeksi pääseekin kun
lähtee suolaheinän syöntiin, niin eiköhän sieltä josta-
kin tievan kulmasta pöristele nelirattaisella poromies
jotain asiaa raatamaan.
lähtee suolaheinän syöntiin, niin eiköhän sieltä josta-
kin tievan kulmasta pöristele nelirattaisella poromies
jotain asiaa raatamaan.
Havahtuu ajatuksistaan, lähtee laskeutumaan alas
kallasta. Hymyilee ja miettii siinä lonkotellessaan:
Bieggakaltion kupeelle asetun katselemaan kuinka
kermikät ja vuonelot siihen kokoontuvat. Saapihan
nähdä osautuuko se kalppinokkakin tänne.
Sen kanssa olisi ihan erikoisen mukava hoidella nää
genoma-asiat. Vaikka useempaankin kertaan.
kermikät ja vuonelot siihen kokoontuvat. Saapihan
nähdä osautuuko se kalppinokkakin tänne.
Sen kanssa olisi ihan erikoisen mukava hoidella nää
genoma-asiat. Vaikka useempaankin kertaan.
Sitä sitten tunturin kupeessa kulvakkona olisi
mahottoman mukava muistella. Silmät kiinni,
veren vieläkin kiihkosta kohisten.
Ruskan lopulla, maha punikkitatteja täynnä.
mahottoman mukava muistella. Silmät kiinni,
veren vieläkin kiihkosta kohisten.
Ruskan lopulla, maha punikkitatteja täynnä.
....
Kommentit