Laitan matkaa,
unen saariin aion jatkaa tästä
päivärytmin elämästä kepeästä.
Tassun lasken rannan santaan,
unen laulu korviin kantaa,
ohjeet antaa suuntaan saaren,
joka sinimeren takaa siintää,
taivaankaaren alta valtavalta .
Hahti wanhain unikuvain lailla oottaa,
soutajaansa vailla, keula mailla.
Sirot airot, siniraidat kaidat,
päällä telan kera melan
sekä vavan.
Wanha tavan mukaan avaan kelan,
katson helan - aivan priima,
hyvin juoksee siinä siima.
Aion univelan syötiks' lappaa suuren unen suuhun.
Kun se sitten siihen nappaa,
sidon tiukkaan keulapuuhuun siiman liukkaan
ja annan siitä unimaahan uida.
Toimeen käyn ja ryhdyn.
Mukaan varaan päälle tuhdon yhden lyhdyn.
Köyden vyyhteen yhteen tyyliin olkilyhteen,
keulaan ahdan.
Purren pukkaan veden syliin,
astun kyytiin, syötin syötän pyyntiin;
alan soutaa yli aavan unikyliin.
Kommentit