1308942.jpg
1691976.jpg
1308941.jpg

Minä nousin ylös kuin jousi kesken sinisen unen,
juuri kun huimana sousin keskellä sinistä höyhenpilvimerta,
vastavirtaan lumista tuulista tasankoa.
Katkenneilla airoilla ajelehtien,
masto poikki, purjeet riekaleina,
puolikuolleena nälästä ja janosta.

Aurinko kiilotti suoraan silmiin.
Räkötti,
kuin ikään siellä minne minne ihmiset ostavat
matkojaan saadakseen olla auringossa.
Päivällä.

Minä onneton tumpelo joudun tyytymään
tähän iänikuiseen kotimaiseen aurinkoon
joka loistaa yöllä täydeltä terältä,
ilkeitä unia sielusta poistaa.

Aurinkolasit täytyy laittaa yöksi päähän,
tai sellainen pussi jossa ei tukehdu.
Käy säähän kun säähän, päähän kun päähän.

Ei anna hetkenkään rauhaa, kun ei itse polta,
ei pidä taukoa, antaa palaa.

Niin se vain tekee.
Ei auta valittaa matkatoimistolle.
Sopimuksessa seisoo. Otettava sateineen tuulineen.

Tämä lempo! Se loistaa koko yön.
Silmää räpäyttämättä.
AUOSOTA.gif