1308942.jpg
1720671.jpg
1308941.jpg

Jos syö juustoa, se wahvistaa luustoa. Onkohan
tuo lopulta, joskus paljastuttuaan, vain vuosisa-
tainen mainoskikka  jolla talosta ylijäänyt maito
annettiin roskaväelle herkuksi?

Nyt esille noussut fiasko raottaa yhä lisää
€U:naamarin takana piileskelevää mörköä.

Ahneudesta mielisairastuneet psykopaatit hakeutu-
vat sen vallan  käyttäjiksi  joille  voitelurahaa tukkii
jokaisesta  ovesta  ja akkunasta.  Siinä  mielessä ei
siis ollenkaan väärin verrata  €U:ta entiseen naapu-
rissamme  köllötelleeseen  Sosialististen Neuvosto-
Tasavaltojen Liittoon.

Siellähän  roskasakki  ryöstetiin niin puhtaaksi,  että
ajatuksetkin peseytyivät, muutamaa hulluksi leimat-
tua, maan alla toiminutta  partaintelektuellia lukuun-
ottamatta.

Tai niitä  muutamia  harvoja  onnettomia,  jotka
jollakin konstilla onnistuivat loikkaamaan ojasta
allikon yli Amerikkaan.

Suomeen loikanneille kun annettiin kaksikielisen
maan kaksikielinen läystäke putkassa kouraan:
Ingen vinst - Osta uusi  arpa! Kiikutettin sitten
hopulla takaisin Onnelan rajalle.

€U:ssakin  kansantulon  puhtaan tuoton korjaa
ahneuden saastuttama byrokratiakoneisto lah-
juksina ja voitelurahoina.

1475249.jpg

Jotenkin vaikuttaa siltä että suomalaisten  juustojen
luottamuksen ja Sirkka-Liisan pelastaa vain se,  että
meidän hyvin voideltu veljesjärjestelmä ei puhu sivu-
suunsa.  Suomessahan ei  ole jääty vielä  kiinni muusta
kuin wahingossa wanhan  jauhelihan myynnistä  ja siitä
että kunnalliskotien ukkoja ja ämmiä ei kukaan muista
tuulettaa.

Toisaalta suomalaisen juuston laadun varmistaa
Arkadian mäelle hankittu  paras rahalla saatava
lainsäätäjäjoukkio. Sehän tuli selväksi keväällä.

Juustoparodia kertoo vain sen mitä roskasakki
on aina tiennyt,  muttei ole kyennyt sitä toteen
näyttämään.

Roskasakilla syötetään kaikki se jätös mikä jää yli
G8-maiden pomojen 18 ruokalajin illalliselta jossa
puheenaiheena oli maailman kiihtyvä ruokapula.

1475249.jpg

Muistan kuinka ensimmäisen kerran pääsin ihmettele-
mään nätin juustokonsulentin tarjotinta maalikylässä.

Minkkiin- sekä  muihinkin turkkeihin  pukeutuneet fiinit
kotirouvat pörräsivät konsulentin tarjottimen ympäril-
lä.  Nappasivat juustonpaloja tikunnokkaan,  kuin hiiret
litskusta, laskivat läskipalat silmille ja suureen ääneen
ihastelivat  eksoottisten juustojen  tuoksuja ja suussa
sulavuutta.

Minä astuin liki  juustotarjotinta  ja ensimmäiseksi
kallistin tiskin yli kurkottamaan sen näpsäkän kon-
sulentin jalkoja. Ei tietenkään siksi että olisin ollut
kiinnostunut näpsäkästä konsultista mitenkään eri-
koisemmin ja sen sääristä.

Siksipä vain että epäilin  hänen riisuneen hiostavat
kenkänsä hiiteen ja sukkamehun sekoittuvan kovin
juustoiseen atmosfääriin ja jota ne  fiinit frouvat
ei hokanneet  kun jollakin niistä oli  tainnut kaatua
aamulla hajuvesitököttipullo päälle.

1475249.jpg

Silloin sitä tuli  epäilleeksi  että ne tummat pisteet
ja täplät  juustossa  on jotain  roskia.  Onneksi olin
väärässä.  Nehän onkin wiimeisten uutisten mukaan
vain hiirenpaskoja. Tietämätön maalaistollo saattaa
joutua helposti noloon asemaan ihan tyhmyttään.

Onneksi en tuona juustopäivänä mennyt möläyttämään
ääneen yhtikäsmitään. Sen verran jeesasin sitä konsu-
lenttineitosta että  poistuessani sujautin  sen kouraan
huomaamatta lappusen jossa luki:
"PESE NUO KOiPES LikKKA!  SUATTAA OLLA ETTÄ
JUUSTOT  TEKKEE   PAREMMiN   KAUPPASA!"