Tarinamaanantai on lomalla, joten nyt pitää omalla
vastuulla jotain keksiä. Muu Suomi elää pimentyvää
keskikesää ja täällä tunturin puolivälissa vasta odo-
tellaan että tunturikoivu saa silmunsa lehdiksi asti
touhuttua. Eilen n. 400 metrissä ainakin näytti että
tällä viikolla se saattaa tapahtua.
vastuulla jotain keksiä. Muu Suomi elää pimentyvää
keskikesää ja täällä tunturin puolivälissa vasta odo-
tellaan että tunturikoivu saa silmunsa lehdiksi asti
touhuttua. Eilen n. 400 metrissä ainakin näytti että
tällä viikolla se saattaa tapahtua.
Kovin on siis eriaikaan rinnassa kevään ja riemun hetki.
Viimekesän asuinpaikkani viereisessä kurussa on kol-
misen metriä lunta vielä. Mutta kyllä tämä jo tästä.
Viimekesän asuinpaikkani viereisessä kurussa on kol-
misen metriä lunta vielä. Mutta kyllä tämä jo tästä.
Tulevana sunnuntaina lähden taas kuikuilemaan
joko sinne varsinaiselle leiripaikalle johtavalta
uralta on liki metrinen lumikinos vajunut.
joko sinne varsinaiselle leiripaikalle johtavalta
uralta on liki metrinen lumikinos vajunut.
Kyllä tässä sen verran urheilumieltä olisi löytynyt,
että jos kyseessä olisi ollut metrin tai parin matka,
niin ei muuta kuin hihat ja lapio heilumaan, mutta
kun metristä kinosta on 15 metriä. Luotan pehme-
ään vaihtoehtoon. Terve ruumis ei työtä kaipaa.
että jos kyseessä olisi ollut metrin tai parin matka,
niin ei muuta kuin hihat ja lapio heilumaan, mutta
kun metristä kinosta on 15 metriä. Luotan pehme-
ään vaihtoehtoon. Terve ruumis ei työtä kaipaa.
Tuosta pehmeästä vaihtoehdosta palautuu mieleen
sen jo tannoin muutamaan otteeseen mainitsemani
kunnon tohtori Rossin kuolemattomat sanonnat ja
maalaisjärkeen perustuvat maalaiskunnanlääkäri-
otteet.
sen jo tannoin muutamaan otteeseen mainitsemani
kunnon tohtori Rossin kuolemattomat sanonnat ja
maalaisjärkeen perustuvat maalaiskunnanlääkäri-
otteet.
Rossille oli edesmenneellä viikolla tukkinut muutama
hankala potilas nippuunsa. Oli joutunut niitä tutkimus-
pöydällä kääntelemään ja vääntelemään.
hankala potilas nippuunsa. Oli joutunut niitä tutkimus-
pöydällä kääntelemään ja vääntelemään.
Muuatta tukevaa maalaismuoria pöydälle piian kanssa
väljätessään oli niukattanut selkäjänteen. Ja niinpä oli
Rossilla itsellään sitten "sivut kippeinä". Viikon lopun jo
oli vaivannu, eikä se väistynyt aptekkarin toimittamalla
lääkekonjakillakaan. Pirtuakin kokeilivat kerrankin sii-
hen tarkotukseen joka reseptissä seisoi, ULKOiSESTi
iholle kivun lievennykseen.
Ei auttanut, jomotus oli sietämätön, piti
oikein hieman vinossa kulkea, olla ja elää.
oikein hieman vinossa kulkea, olla ja elää.
Näin maanantaiaamuna sitten herää Rossi jo warhan
tohtorinnan vierestä. Rouwa pyllyy siinä, peiton reuna
on hivunnut somasti tötterölle soman pyllykän ylle.
tohtorinnan vierestä. Rouwa pyllyy siinä, peiton reuna
on hivunnut somasti tötterölle soman pyllykän ylle.
Rossi sirhottelee unituoreilla silmillään näkyä,
jotain nuoruuden aikaista häilähtää muistissa.
Ojentaa kättänsä, samassa vihlaisee sivusta.
jotain nuoruuden aikaista häilähtää muistissa.
Ojentaa kättänsä, samassa vihlaisee sivusta.
Muistikuva karkaa hiiteen. Päähän pakkautuu työ- ja
vastuu. Alistuu ajatukseen ja herpaantuu pielukselle
miettimään. Saa sitten oiwallisen ajatuksen:
"Menenkin herättämään Marin, saa tulla heti aamu-
kahvin ryystettyään vastaanoton puolelle hieromaan.
Jospa selkä sen verran heltyy, että jaksaisin päivän
kuunnella inimisten vaivoja."
vastuu. Alistuu ajatukseen ja herpaantuu pielukselle
miettimään. Saa sitten oiwallisen ajatuksen:
"Menenkin herättämään Marin, saa tulla heti aamu-
kahvin ryystettyään vastaanoton puolelle hieromaan.
Jospa selkä sen verran heltyy, että jaksaisin päivän
kuunnella inimisten vaivoja."
Hörppäävät piika-Marin touhuaman kahven ja siirtyvät
sitten vastaanottohuoneeseen. Rossi vääntelee itsensä
pöydälle. Mari säätelee korkeuden sopivaksi ja alkaa
vaivata Rossia. Ensi alkuun ei mitään, liianpa taitaa olla
hennot piialla kädet. Mutta kun pyytämällä pyytää riuh-
jomaan, niin johan lopulla alkaa liha löystymään.
Taivaallinen olo alkaa valtaamaan tohtorin,
silmät alkaa lumpsahtelemaan. Mieleen pa-
laa aamullinen tohtorinnan pyllykkä, oikein
saa mielen herkäksi.
silmät alkaa lumpsahtelemaan. Mieleen pa-
laa aamullinen tohtorinnan pyllykkä, oikein
saa mielen herkäksi.
Rossi pyytää Maria kääntämään itsensä
selälleen ja jatkaamaan sitten hartioista
aloittaen koko roppi.
selälleen ja jatkaamaan sitten hartioista
aloittaen koko roppi.
Hyvältä tuntuu, oikein hyvältä kun Marin sormet
kouraisevat kaulajänteet otteeseensa ja alkavat
möyhentää. Niin hyvältä, että silmät jo väkisinkin
pukkaavat luppasemaan.
kouraisevat kaulajänteet otteeseensa ja alkavat
möyhentää. Niin hyvältä, että silmät jo väkisinkin
pukkaavat luppasemaan.
Rossi torkahtaakin ja uneen tupsahtaa jostakin taas
rouvan aamulla houkutteleva pyllykkä. Havahtuu sit-
ten siihen kun piika-Mari punehtuneena koputtaa sor-
mella otsaan, osoittaa toisella Rossin jalkojen väliin
ja kysyy: "Mitä mie tuolle nyt ossoon tehä? Sekö se
tavallinen? Vai käynkö mie herättämässä ihan tohto-
rinnan?"
rouvan aamulla houkutteleva pyllykkä. Havahtuu sit-
ten siihen kun piika-Mari punehtuneena koputtaa sor-
mella otsaan, osoittaa toisella Rossin jalkojen väliin
ja kysyy: "Mitä mie tuolle nyt ossoon tehä? Sekö se
tavallinen? Vai käynkö mie herättämässä ihan tohto-
rinnan?"
Tohtori Rossi on onnellinen mies. Selkäkipu
on poissa. On kertakaikkisseen niin taivaan
autuaallinen olo.
on poissa. On kertakaikkisseen niin taivaan
autuaallinen olo.
Kääntyy Maria kohti, hymyilee leppoisasti ja sanoo:
"Ei Mari-kulta nyt. Ei me nyt herätetä edes tohto-
rinnaakaan. Kipaseppas sanomaan rengille että val-
jastaa hevoisen rattaille. Minä yritän salakujettaa
tämän nyt ihan kaupunkiin saakka."
"Ei Mari-kulta nyt. Ei me nyt herätetä edes tohto-
rinnaakaan. Kipaseppas sanomaan rengille että val-
jastaa hevoisen rattaille. Minä yritän salakujettaa
tämän nyt ihan kaupunkiin saakka."
....
Kommentit