Poro on pohjoisessa elävä puolikesy hyötyeläin,
jota laidunnetaan tuntureilla ja metsälapin alueella.
Porosta keitetään kahvia nokipannulla ja tehdään käristystä
jos hiukanen yllättää jängässä.
Jotkut porot ovat sellaisia sottapyttyjä, että vaativat
tuhkakupin ollakseen sotkematta paikkoja.
Jos monta poroa kokoontuu samalle aavalle pilettämään,
sitä ei sanotakkaan iltahumpaksi vaan paliskunnaksi.
Jos urakka ja vuonelo menevät yhdessä välillä vilkaisemaan
poroisännän tuomia heinäkasoja tahi katsomaan tunturissa
mollottavaa hopeista kuuta silmät kiinni.
Niitä aletaan kutsumaan pariskunnaksi.
Poron alkuperälaji on peura, erityisesti tunturipeura,
ja kesyttäminen lienee tapahtunut myöhäiskeskiajalla.
Poro on sarvekas hirvieläin,
jolla on lämpöä hyvin eristävä turkki.
Turkkinsa ansiosta poro kestääkin pohjoisen kylmät talvet.
Urosporon, hirvaan, paino voi olla 90–180 kg
ja lapakorkeus jopa 125 cm.
Naarasporo, vaadin, on jonkin verran pienempi.
Molemmilla sukupuolilla on sarvet,
jotka vaihtuvat vuosittain parempiin.
Kuvasarja vasasta tässä
Kommentit