1643496.jpg

Pieni pilkahdus itäisellä taivaalla heräävän aamun;
antaa pienen toivon ripauksen - noh - kepeän raamun,
pienen lupauksen haamun. Kenties.
Otan ja rullaan raanun.

Tietotekniikka tuo valoa vain ruutuun,
ennustuksiin säästä alan väsyä. Tila on pysyvä.
Huuli pyöreän kysyvä,
taas vallalla ainainen pohjoinen tuuli.

Pian kai puudun, tartun luutuun ja putsaan ruudun.
Ei ruutu siitään kummene,
eikä sääkään muutu.
Ei kirkastu - ei tummene.

Lämmön tietää vain kuin mittaa.
Kun käännät selkäsi ja numerot paperille väännät
on tilanne jo uusi - uusi mittaus.

Samaa rataa aina vaan, sataa tai paistaa.
Aina sataa kun katsoo ulos.
Aina paistaa kun katsoo ulos.

Takakäteen muistelemme miehissä kuumia kesiä
väliin pistäydymme kuumissa naisissa.

Muisti on kaksi vuotta,
vanhemmat helteet on katsottava tilastosta.
Naiset Anttilan kuvastosta.

Huomenna lähden tuleni tähden, teen matkan,
huipulle jatkan.
Tungen oman kuononi syvälle lumeen,
se tuntuu hyvälle, haistelen ja maistelen itseni uneen.

Ja silloin tiedän milloin se sulaa.

Jos hiekka pistää kieleen siitä voi ajaa.
Lumi on valunut Tenolle janoisen kojamon suuhun.

Kirjoitan hiekkaan: "Odota!!! Minä tulen!"
AUOSOTA.gif