1308942.jpg
1661136.jpg
1308941.jpg

Suomalaisen lihan harvinaistuminen, kalleus ulkoilutus-
pakon uhkasakon  uhan nostaessa hintaa,  lukutaito ja
tasa-arvo yhdessä ovat nostaneet herkun hinnan huip-
puunsa.  Se alkaa  vaikuttaa menoveden ja muun sörs-
selin ohella inflaatioprosenttiinkin.

Liha on jo  niissä hinnoissa että  köyhemmän kulkijan
on lihan himossaan turvauduttava  ilotyttöihin taikka
houkutus- tai ilolintuihin. Ne on halvempia kuin brasi-
lialainen liha  johon Suomessa  ei tunnu  olevan varaa
kuin Tuurilaisella kyläkauppiaalla.

1475249.jpg

Muinoin kun Wexin ja  Irwinin  jalanjälkiä seuraten
liftailtiin kaverin kanssa €uroopassa, pysähdyimme
Hampurissa Reberbahnille. Katselimme lihanhimos-
samme lihatiskejä.

Warhaispuberteetin kuumissa virtauksissa haihtui
pyhäkoulussa päähän nuijittu lihanhimon vastustus
tyystin hiiteen.

Entistä  väkevämpänä se  tuntui nivusissa kun
harpoimme iloista katua  pitkin ja näimme nai-
sia niin vähissä  vetimissä ettei  sellaista ollut
osannut maalla edes mieleensä saada.

Vaikka tiedettiin erään tirkistelyreissun jälkeen,
että Kettusen Lyydialla oli  hämähäkki väärinpäin.
Siellä.

1475249.jpg

Harppasimme kadulta kuppilaan ja tilasimme lihan-
himossa  tukevat  Sclecshwig-Hollstein  Scniczelit
punaviinin kera.

Erkki joka oli meistä kahdesta rohkeampi ja osasi
koulusaksaa kuuma pihvinpala suussa, kysäisi siinä
sivussa yhdeltä oiwallisen ohuiin tissiliiveihin puke-
neelta tarjoilijalta: "Bitte! Süsspeise!"

Tämä pysähtyy,  raapii haarojaan,  rimpsauttaa
liivin kannakkeen ja tyrkkää tissin Erkin suuhun
joka olikinjo valmiiksi ehättänyt ymmyrkäiseksi.

Siihen jäi hvvin syödyt pihvinpuolikkaat kököttämään
lautaselle. Tytöt nauroivat ovella peräämme. Me yri-
timme parhaamme mukaan häipyä väkijoukkoon.

1475249.jpg

Raavaan kalleudesta johtuen  rupusakkilaiset ovat
lisänneet sianlihan  ja broilerien ostamista,  mutta
samalla on kasvanut erikoisempien lihojen kysyntä
parempien inimisten parissa.

Nykyään  ei kannata  enää mennä  töiden jälkeen
valkoviinilasilliselle jos ei pysty vastaamaan naa-
purin akan haasteeseen. Sen juuri joka aina per-
jantaisin käristää  parvella ukkonsa  kera hyppy-
antilooppia,  kun sitä lähiön SIWAssa aina on hä-
nen varalle takapakastimessa.

Homma on kääntymässä niin että Suomeen aletaan
tuoda yhä eksootisempaa lihaa kun viimeinenkin älli
katoaa yhä hopummalla kyydillä muihin maihin.
"Missä €U, siellä ongelma", naurahtaa Tsoini ja on
tällä erää oikeassa.

Kun tummaihoiset (ent. neekerit) myyvät viimeisetkin
lihanrippeensä pilkkahintaan tänne €uroopan market-
teihin saadakseen  vastineeksi muovisia  Kiinassa teh-
tyjä lasihelmiä ja Mp3-soittimia,  niin siinä on kehitys-
apu huipussaan.

1475249.jpg

Kirahvi on viimein kelpuutettu  Israelin nokkavien juuta-
laisten ruokalistalle, joten pian kai kirahvinkaulajäljitel-
mää saa varmaan SALEsta. Metreittäin. Ei kilottain.

Kun kiinalainen ruokakulttuuri vihdoin ja viimein saapuu
Suomeen ja raiskaa  loputkit terveellisestä tukevasta
perinneruoastamme, on tuhonhetki jo lähellä.

Kiinalaisen wokkarin keittokirjan jokainen ohje alkaa
sanoilla: "Otetaan jotain liikkuvaa 300g  ja nakataan
tirisevään öljyyn..."

Suomalainen,  perinteinen karjalainen  ohje alkaa
sanoilla: "Otetaan aimo mötikkä tahi kimpale, kilo
taikka puoli, hyvin suolattua, tuoretta voita..."

1475249.jpg

Raavaanlihan arvostuksen noustua rupusakin ulottu-
mattomiin, kaupan tiskeihin ilmestyy tilalle kysyntää
tyydyttämään edullista pakastejänistä ja kyyhkysen
rintoja. Paremmalle väelle. (kissaa ja rottaa).

Tyhmä ei asiaa huomaa ja  wiisas ei virka.  Näin tehtiin
edellisen pulan aikana. Kukaan ei valittanut.  Saksalai-
nen upseeri popsi suomalaista maatiaiskisua jäniksenä
hörppi marssikonjakkia päälle  ja oli tyytyväinen sota-
veljien eineeseen.

Varikset ja harakat toimittivat riekon virkaa,
rotat tuurasivat kyyhkyjä. Eikä valittamista.

Pohdittavaksi jääkin miltä maistuisivat seepra, virta-
hepo tai kameli.  Pitääköhän kamelia grillatessa ripo-
tella lihaan kanelia? Ruskistuvatko seepran raidatkin
yhtä nopeasti, tummat ja vaaleat? Onko se virtahepo
kalaa vai lihaa itseasiassa?

Mitäpä jos mökillä perinteisen  katkaravun grillauksen
sijaan värkättäisiinkin vaikka tarhakärmeen tai jonkun
turilaantoukkalöydöksen kanssa.

Friteerattu turilaantoukka saattaa vetää SUVilla
leventelevän mökkinaapurin  naamarin tyystin vih-
reäksi kateudesta.  Se takia kannattaisi ehkä olla
vaikka yksi päivä ryyppäämättä.
walkwolfani.gif

Tähän loppuun Ukon juhlan kunniaksi
pienen pieni anekdokti:

Pohjois-Amerikassa asusti taannoin,  ennen
kalpeanaamojen tuomaa onnea ja vapautta
noin 5-10 miljardia muuttokyyhkyä. KYLLÄ.

Siis suurinpiirtein inimiskunnan nykyinen väkiluku.

Amerikkalaiset  neropatit  onnistuivat  pääsemään
miljoonakerhoon jo vuonna 1914, kun tuolloin oikaisi
koipensa Cincinatin eläintarhassa  Martha.  Lajinsa
viimeinen.  Muuttokyyhkyn sukupuutto  oli totisinta
totta.

Wanhojen tilastojen mukaa yksi metsästäjä saattoi
tappaa 10 000 lintua päivässä tätä tarkoitusta var-
ten erikoisesti suunnitelluilla haulitykeillä.

Mischiganissa arkistojen  kätköistä löydettiin tilastoja
jotka kertoivat jopa miljardin linnun tuhosta vuodessa.
MILJARDI lintua on  tosi paljon!  Se on n. 200 kertaa
Suomen väkiluku.

Jotta kukaan ei kerkiäsi ajatella pödystä höykäsen
pölähdystä niin tässä muutama hakusana:
Muuttokyyhky tai Ectopistes migratorius ja sanalla:
Passenger Pigeon myös laaja katsaus enklanniksi.

Muutoin ihan  hyvää Ukon juhlan päivää ja ehtoota.
Maa alkaa loittonemaan auringosta  ensi yönä noin
kolmen aikaa. Riippuen missä kunnossa kelloa kel-
loon vilkaisee.
AUOSOTA.gif