Lepään kelon päällä kurun pohjalla sinen alla.
Taivaanpiirissä kaksi jyleää pahdasta seisoo tanakasti
jyrkän rotkolaakson äyräällä.
Katsovat toista töyrää hanakasti.
Siinä Seitaa kaksi nöyrää.
Joutavanpäiväistä, viralta pantua.
Disponibiliteetissa.
Wapautettuna virkatehtävistään nämä siten että,
säilyttävät kyllä uhrilahjaetunsa
jos tulee jollekkin pula pyyntionnesta,
mutta muuten ovat velvollisia olemaan käytettävissä.
Käytännössä Seidat hyllytettiin
kun eivät enää olleet sopivia hoitamaan tehtäväänsä,
Jumalan mielestä.
Kilpailivat Lemmot sen uuden Jeesuksen kanssa.
Ei sellainen sentään sovi kuulemma Seidallekkaan.
Sammaloituneena, toisella harmaata jäkälää rinnuksilla,
toisella korpin paska olkapäällä.
Jököttävät ränstyneinä ja liikahtamatta.
Sattuma nakkasi alunpitäin ahteelle,
kun järisi ja tärisi, ryski ja jyski, muotoansa haki mantu.
Siinä rytäkässä ne siihen ponnistautu - saivat muodon.
Nimet Tiermes ja Bieggolmai
sekä kunnioituksen ensimmäisiltä näkijöiltään.
Puuska ehtyy kurussa hetkeksi,
kuulen pätkän vaivihkaa käydystä keskustelusta:
- Tympiikö?
- Tympii!
- Hypätäänkö?
- Hypätään!
Kommentit