KiiNNi KUiN VÄRRiÖN POSTi

SUSi iNiMiSEKSi JA iNiMiNEN SUDEKSi 18. Luku

Huhtikuu jo puoliväliin ehättänyt. Talven selkä taitettu,
pantu nippuun ja paketoitu. Sidottu tiukalla vitsaksella
ettei pahkeinen takatalveksi vaan ylly. Talvi on kammit-
soitu. Laitettu kiinni kuin Värriön posti.

Niin pian suinkin kun vain aamunkoi ehättää virkaansa,
alkaa Pottukämpän rantteella niin perusteellinen sirku-
tus ja lirkutus. Sirinä ja hirinä. Vitskutus ja litskutus.

Pulmusetkin ovat saaneet muuttonsa jo sille mallille,
että siinäpä oli nyt oikein hyvä, Riđhhu-Eđeléin ripot-
telemille jyville nokkimaan alkaa. Viimeistelemään ei-
nestankkausta ennen tunturinlaelle lähtöä.

Parisatapäinen partti pyrähteli samaan tahtiin oksille
kun hukkalauma pihassa pyöri ja häräköi. Seuranaan
anhiton määrä muita siipiveikkoja. Taviokuurnia, puna-
tulkkuja, tiaisia joka lähtöön sekä urpiaisia ja serkku-
jaan tundraurpiaisia. Muutama selkoseen hairahtunut
viherpeippokin seassa.

Etelänpuolen seinän viereen oli jo paljastunut loma,
ylivuotista heinää pilkisti vierustalta ja katolta valuva
tippa oli merkannut oman reikäjononsa kinokseen.

Ukko Riđhhu-Eđeléi ja Rudolf olivat jo aamusta
vääntäytyneet asennolle, pistäneet tulen laavun
eteen ja istuivat taljoilla. Mustakylki hoiti pannun
virkaa parhaansa mukaan.

Šamaani pössytteli piippuaan, tarkkaili säämerkkejä.
Elämä vaikutti tämän inimisparin kohdalla olevan niin
vakailla urillaan kuin suinkin ja lisäksi niin järkähtä-
mättömän tasapainoiselta, ettei sitä heilauttelsi mit-
kään maailman palot.

Nooo - lukuunottamatta ehkä maailmanloppua
tahi jotain muuta äkillistä.

Rudolf vilkaisi Riđhhu-Eđeléihin, näki selvästi että se
oli taas aloittamassa tarinaansa. Elkeet oli sen laatui-
set. Rudolfkin oli jo alkanut oppia lukemaan inimistä.
Mikä oli ollut operaation tarkoituskin. Tietty.

Siinä taas alkoi kaivella kuvettaan, pussejaan joita
killui vyöllä. Jokaisessa oma värinauhansa merkkinä.
Lopulta väri tämmäsi ja siitä hyppysellinen jotakin
nuotioon. Taas tuo tuttu makeahko tuoksu pyörähti
nokassa. Viipyeli. Herkisteli...

Riđhhu-Eđeléi rykäisi ja köhi tuttuun tapanasa
ja aloitti sitten:

" Seremoniat, Rudolf hyvä, seremoniat ovat minusta
näkyvin osa šamaanikulttuuria. Mutta käytäntö on
suorastaan erinomaisen kirjava eri kansojen kesken.
Tokihan nyt muutama yhtenevyyskin löytyy.

Yleensä ajankohtana on ilta tai yö. Joku toiminto
keskittyy auringon nousuunkin. Kuten tämä minun
joka aamuinen tervehdykseni huomenelle.

Pääelementtinä on enimmäkseen tuli, roviona (kokkona)
nuotiona, soihtuna, kynttilänä. Enimmäkseen siis elävä
tuli. Harvemmin takan tahi muun tulipesän ääressä.

Hm, no jos tarkemmin ajattelen, niin mikseipä jossakin
perinteisessä ruoanvalmistustavassakin olisi seremoni-
aalisia aineksia.

Tulesta syntyvä savu luo tuoksullaan ja visuaali-
suudellaan erilaisen, lähes suggestiivisen, kiehto-
van polun, joka auttaa keskittymiseen.

Ääniefektin tuottavat rumpu/rummutus, helistimet,
kalistimet, pillit ja nuotion-, tietäjän- ja seremoniaan
osallistuvien yhdistyvät äänet. Niillä hallitaan tempoa.

Tanssiminen tai huojuminen šamaanin tai osallistujien
osalta kuuluu useimpien heimojen tapoihin aivan koko
pallollamme. Se on yhteenkuuluvuuden lujittamista.

Sitten on vielä pukeutuminen asianmukaisesti,
kunkin heimon tapojen ja normien mukaisesti.

Nuo edellä mainitut asiat yhdistettynä tekevät
joukkotapaamisesta seremonian.

Tietenkin tietäjällä on erinäisiä asiaankuuluvia sere-
monioita aivan henkilökohtaiseenkin käyttöön, esim.
tuo rummun pyhittäminen ja jo mainitsemani herää-
minen huomeneen.

Rumpu vihitään vain itselle koska sillähän tehdään vain
hyvää. Ensin valitaan maastosta paikka, joka on ympä-
röivää maastoa korkeammalla.
Siellä pitää olla jokin luonnon muodostama keskipiste,
iso kivi, vanha puu, kelo tai kanto.

Nuotio sytytetään jokaiseen neljästä ilmansuunnasta.
On tärkeää, että nuotiot ovat oikeissa ilmansuunnissa.
Ellei muuta konstia ole niin ne tarkistetaan kompassilla.
On siis painettava hyvin mieleen mistä ilmansuunnasta
mitäkin voimia saa rumpuunsa tulevaisudessa.

Vihkiminen aloitetaan sinisen hetken koittaessa, juuri
ennen hämärän tuloa. Vihittävää rumpua hiljaa rum-
muttaen kuljetaan nuotioitten ympäri myötäpäivään
seuraavasti:

Keskipisteen kautta pohjoisnuotiolle. Se kierretään
kaksi kertaa. On ajateltava ja pyydettävä samalla
asioita, jotka liittyvät henkisiin voimiin.
Pohjoisesta ilmansuunnasta saadaan näin ladattua
rumpuun ja itseen juuri näitä voimia.

Sitten keskipiste kerran ympäri ja siitä itänuotiolle
ja se taas kaksi kertaa. On ajateltava samalla tule-
vaisuuteen ja siihen liittyviä asioita. Aurinko nousee
idästä ja uusi huomen tuo tullessaan uusia asioita.
Itäinen ilmansuunta antaa rummulle voimia tulevalle
ja uuden oppimiselle.

Jälleen kierretään keskipiste kerran ja jatketaan
etelänuotion ympäri kahdesti. Nyt ajatellaan fyysi-
siä voimia ja jaksamista. Näitä voimia saa eteläises-
tä ilmansuunnasta. Missä valo, siellä elämä.

Lopuksi vielä keskipiste kerran ympäri ja siitä länsi-
nuotiolle, joka taas kahdesti ympäri.
Siellä on auringonlasku, esi-isien aika, menneisyys ja
historia avuksi tuleville asioille. Lopuksi sitten takaisin
keskipisteeseen.

Näin rumpuun latautuu juuri niitä asioita, joita
šamaani tarvitsee. Ei tarvitse erikseen pyytää
tai ajatella niitä asioita, joita ei rumpuun halua,
mutta kaikki nuotiot on siitä huolimatta kierret-
tävä.

Näin on rummut vihitty šamaanirummuiksi ammoisista
ajoista lähtien. Vihkimätöntä rumpua voi käyttää vain
koristeena. Rumpu on vihkimisen jälkeen vain henkilö-
kohtainen, eikä sitä saa lainata missään olosuhteissa.

Kuten olet ehkä havainnut, "oppilas", minä tervehdin
huomenta joka aamunkoissa. Siksi menen ulos ennen
muita aamupuuhia:

Heitän hyppysellisen leipäviljaa itään, sillä
meidän on syötävä jokaisena huomenena.

Ripottelen hyppysellisen suolaa etelään, valolle,
eli elämälle, sillä elämä on minulle kallisarvoisin.

Varistan hyppysellisen tupakkaa länteen, esi-isieni
hengille jotta heidän aikansa kuluisi levollisesti.

Heitän muutaman kuivatun mustikan pohjoiseen,
koska meidän on tultava toimeen hämärässä ja
jopa pimeässä.

Kunkin heimon seremoniat voivat perustua hyvinkin
monille eri asioille: Sadon tai metsästysonnen vuoksi.
Kiitokseksi metsän antimista. Vuoden kierron juhlista-
miseksi. Syitä lienee enemmän kuin niitä kerkiää muis-
tiin lähättää.

Riititkin ovat eräänlaisia seremonioita. Niillä on vain
usein hyvin pikkutarkat säännöt ja määräykset niin
pukeutumisen kuin käyttäytymisenkin suhteen. Siis
paljon vähemmän individualismia kuin seremonioissa.

Usein myös ajankohta määräytyy auringon tai tähtien
asennon mukaan. Ihmisiä koskevissa asioissa yleensä
kehitykseen liittyen. Sukupuolisuuteen liittyviä riittejä
on lukuisia. Niissä voi olla laskettavia päivämääriä ja
aivan fyysisiä havaintoja joiden perusteella ajankohta
määräytyy.

Yleisesti voisi sanoa, että jo inimisenlapsen syntymä
on riitti ja siitä eteenpäin koko tuleva elämä.

Riitiksi on luettava myös elämän loppumiseen liittyvät
asiat, joita on pidetty näihin päiviin saakka kuitenkin
erittäin luonnollisina, asiaan kuuluvina.

Vasta nykyajan iniminen hulluuksissaan on alkanut
rakastaa itseään niin paljon, että mielettömyydes-
sänsä haluaa ikuista elämää. Ei suostuisi kuolemaan,
ei haluaisi tunnustaa kuolemaa.

Joillakin intiaaniheimoilla oli muinoin tapana viedä
vanhukset heidän omasta pyynnöstään kuolemaan
jollekkin pyhälle paikalle, yksinäisyyteen, rauhaan,
jotta kuoleman tapahtuma voi tulla arvokkaasti.

Nykypäivänä wanhuksen kunniallinen kuolema on
harvinaisuus. Vain varakkailla wanhuksilla on varaa
kuolla arvokkaasti. Huono-osaiset joutuvat odotta-
maan hoitovuoteillaan toiseen maailman siirtymistä.
Joskus hyvinkin kurjissa ja ala-arvoisissa oloissa.

Lisäksi on vielä hautaamiseen ja hengen matka-
valmisteluun liittyvät toimenpiteet. Useinmiten
hyvin tarkat ja huolella suoritettavat.
Nekin ovat riittejä. Hyvin tärkeitä riittejä.

Nykyihmisen riitiksi voi vaikka lukea esimerkiksi sen
kun illalla laittaudutaan parhaimpiinsa, niin naaman
kuin vaatetuksenkin osalta. Se on pariutumisen- ja
hedelmällisyyden riitti niin naaraan kuin koiraankin
osalta.

Tällaiseen käyttäytymiseen meidät ajaa syvällä
sisimmässä piilevät tiedostamattomat tuntemuk-
set: "Näin vain tulee tehdä, jotta saa seuraa."
"Näin aina tehty."

Entistä hullummaksi ihmisen käyttäytymisen ovat
saanet muodin ja tyylin luojat. Nykyisinhän kunnon
aikaansa seuraava trendikäs ihminen laittautuu hie-
noksi vaikkei seuraa lähtisi etsimäänkään.
Erikoista, hyvin kummallista järjellä ajatellen. Näin
vaan kuitenkin on.

No tietenkään tuo viimeksi mainittu ei ole muuta kuin
manipuloitua ja opittua käyttäytymistä, ei mitään pe-
rittyä, vaikka se siltäkin joskus tuntuu. ONNEKSI.
Sanon minä. Siitä pääsee eroon poisoppimisella.

Tiristäppäs sitä mustaa kanaa, josko
siitä kuksallinen vielä heruisi!...

...šamaanihan voi periaatteessa uskoa vaikka mihin.
Tosin aidosti kristittyjä tai islamilaisia šhamaaneja
sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole olemassa.

Nykyajan suomalainen tapakristitty kai voinee
toimittaa kyseistä virkaa ja tehtävää jos oma
kantti pitää ja hän luulee uskottavuutensa säi-
lyvän. Vaarana tosin on itsensä naurettavaksi
tekeminen niiden silmissä jotka asioista jotakin
tietävät.

Esimerkiksi jos sinä Rudolf jaksat kyköttää ja
kuunnella kaikki nämä minun ajatukseni kokonai-
teen saakka, osaat kyllä taatusti erottaa aidot
tietäjät komeljanttareista.

Jos taas ajatuksena on vain kaupallinen hyödyntäminen,
silloin lienee aivan sama mihin tietäjäksi itseään kutsuva
uskoo. Vaikkapa lumiukkoon tai joulupukkiin.
Sillä ei ole merkitystä.

Eikä minusta suinkaan huono ajatus ole että tällaiset
"väärät šamaanit", ennustajat, povarit, selvännäkijät
ja noidat paljastetaan suurelle yleisölle huijareiksi.

Sillä totuus on, ettei tulevaa kohtaloa pysty kukaan
ennustamaan, eikä huonoa tai hyvää onnea taikomaan.

Ylipäätänsäkkään uskonnot eivät liity šamanismiin
millään muulla tavalla kuin että, niiden toimesta
tietäjät on yritetty tuhota tai sopeuttaa kulloinkin
vallalla olevaan oppiin.

Laajalla valheiden verkolla on yritetty hävittää ja
lamaannuttaa koko šamanismi. On yritetty häpäis-
tä ja polkea lokaan koko tietäjäkulttuuri.

Myöntää täytyy minunkin, että siinä on kyllä aika
hyvin myös onnistuttu, huu-ha-haata on tuotu lo-
maan käsittämätön määrä sekoittamaan asiaa.

Taantuma on ollut todella laaja, parin tuhannen
vuoden aikana on harpattu lähes sama janallinen
taakse päin. Onneksi nykyisen tiedon kehityksen
avulla se on jälleen saatu elpymään.

Valoa on näkyvissä, kiitos kuulunee ennen kaikkea
kulttuuri-ihmisille, kaikista vääristäkin tulkinnoista
huolimatta. Sekä niille muutamille vielä kaupallistu-
mattomille šamaaneille jotka jaksavat tässä kulu-
tushysterian puristuksessa elää ja olla.

Toisaalta, kuinka sellaista joka on tullut ja tehnyt
pesän ajattelevien ihmisten päähän omatoimisesti,
vapaaehtoisesti, tiedonjanosta, voidaankaan koko-
naan tuhota sellaisten toimesta, joiden omat aja-
tukset ja toimet ovat vain onnistuneen manipulaa-
tion tulosta?

Kokemattomampikin tietäjä osaa vastata tähän:
EI MITENKÄÄN!

Ja nyt turvat kiinni ja kahvelle, tulipa sitä taas
kerta-annos, että oikein sydäntä rytkäyttää.

Siinä nyt tällä erää kaikki, aikaa on, vaikka toinen
vuosi jos et ala päästä kärrille. Kun minä olen saa-
nut oman osani kerrottua, sinä saat muuttaa asu-
maan sellaiseen paikkaan jossa voit alkaa sovelta-
maan käytännössä tietoa. Käyt sitten täällä aina
tekemässä selkoa miten menee.

Muista Rudollf, wiisaus on sitä että osaa käyttää
tietoa ja hyvyys sitä että käyttää tietoa oikein ja
pyyteettä.

Ukko kaivoi massin, latasi piippunsa. Oppitunti oli
päättynyt. Sytytti kekäleellä tupakan, sitten ojen-
tautui taljalle pitkäkseen, vasen käsi pään alle tai-
tettuna.

Hukkalauma kyllästyi hulmuamaan, vetäysi ukkojen
tykö ja asettui aloilleen auringon lapsiksi.

Siinä makasivat laavun liepeillä koko kinkerpiiri
kaikelta maailman kouhotukselta rauhassa.
Pottukämpällä oli kaikki hyvin.

Mustakylkinen pannu yritti sihahdella huomion
herättämiseksi, mutta ei onnistunut siinä.

Ani-Opoi siis elää ja näyttääpä Rudolfkin elävän yhä.
Jos kerran Ukko ylijumala suo, niin miksei siis Riđhhu-
Eđeléikin, joten taas seuraa hyvin erikoista jatkoa
tästä eteenpäin tällä osastolla.

Warhemmat osat löytyvät tuosta OIKEALTA! >>>>

Oh-show-tah hoi-ne-ne

KiiNNi KUiN VÄRRiÖN POSTi

Kommentit

Tassutellen

B.B.W.

Sivut