Ystävyyden aika on pysähtynyt,
liike tyystin lakannut, elämän hukannut;
lysähtänyt.
Jäljellä on kuva, vain tunnelma huojuva
seisahtanut yhteen samaan hetkeen.
Kuin asettunut lamaan. Elämää vasten tanaan.
Raameihin jämähtänyt kiitetty taulu.
Piano.
Se lakattu kiiltävä laite.
Helinä sointujen herennyt;
ehtynyt soliseva sävelten vuo.
Se ääni tuttuna kaikunut,
nyt tummiin väreihin vaipunut,
haipunut iloa helkkymästä.
Jähmettyneet nuotit nostelevat puutuneita jalkojaan
tahmeasta maalatusta pinnasta.
Kädet mustavalkoisen liikkumattoman kosketinmeren yllä;
kaikki tyynni.
PAUSE.
Koukku on lakannut taikomasta silmiä tyhjästä.
Lanka lakannut kiemurtelemasta sormien lomasta.
Pitsi pitää taukoa kertymisessä.
Ystävysten apeat kapeat kasvot;
laskeutuneet katseet.
Odottavat yhdessä PLAY-komentoa.
Kommentit