973529.jpg

Vaan kyllä ruokalan rouvalla väpätti yhä käkätin
vaikka pouvalla asia ilmi jo tuli
ja nyt oli onea kaalo.

Kotvan se kierteli ilmassa,
vihdoin helmassa piian evään,
uitolle tuli myöhän kevään
ja yhytti muutaman ukon,
mi' vääntänyt lenkkejä linnun
täyteen uiton lotjan.

Tämä piipulla istui päällä otvan,
liki nuorempaa jätkää joka tuprutti sätkää.
Sille se piika juttunsa pisti.
Puomille istui, jalkansa siviästi ristiin risti.
Sivusta kuuli, mietti tovin ukko,
juttua pohti, kimposi  pystyyn ruokalaisia kohti.
Ympyrää kieppui ja kulki, toi jutun kaikille julki.

Elettiin harmaata torstaiarkea,
ruokana rukiinen huttu.
Koko sakilla päässä ränstynyt huopainen hattu.
Yllä sarkainen nuttu.

Silmänä voita nappi, juomana huitu,
puheena juttu, melkoisen karkea, miesten arkea,
oli kermahinkkiin kustu.
Sitä koko atria puitu.

Minäkin poikanen jotakin jäkätin,
muka asiaa mäkätin, puhua päkätin, sekaan säkätin.
Sitä kukaan toesta ottanut. Arkinen juttu.
294946.jpg  

onea - kolkko, synkkä
kaalo - kylmä sää
lintulenkki - puomien näreestä kierretty sidos
otva - uittopuomi
huitu - kirnupiimä