834115.jpg

Paljon enemmän kuin joku meikkivoide tai kallis
muotivaate,  suosittu  kampaaja  tahi  joku muu
höpötys,  niin miehillä kuin naisillakin,  kaunistaa
vaatimattomuus.  

Miksipä ei siis  ruoka-aineista arkisin, vaatimatto-
mimmista  vaatimattomin siis tavallaan  kaunistaisi
eniten,  kuten esimerkiksi tuttu peruna. Sanotaan
nyt vaikkapa Asterix.

Hyvin kaunista jälkeä tulee kun aloittaa  ruoan valmistuksen
jo kauppareissulla.  Tällä perällä ei niin  kovin sangen suurta
valikoimaa  eri  pottulajikkeita  ole saatavilla,  mutta  jo vain
nyt Asterixia sentäs.

Valitaan siis jo kaupassa sopivasti samankokoiset, nätit
ja muutenkin viattomat, tasalaatuisen lutuset pottuset
samaan pussiin. Haitaksi ei ole jos  ne sattuvat olemaan
ihan miehenkin nyrkin kokoisia,  mutta että kyllä naisen-
kin käy. Isonyrkkisen naisen. Tasa-arvon takia.
Kolme pottua sierainparia kohden riittää.

On syytä ostaa alumiinifoliota samalla kertaa, ettei
tarvitse tehdä hetikohta uutta reissua. Omenapora
myös, jos helpoimmalla aikoo päästä.

Potut fixataan ja laitetaan kiehumaan suolaveteen
puoleksi tunniksi jos ne valmistetaan grillissä.
Tämän jälkeen  voi jo alkaa  hiiligrillin sytytysriitit.
Jos saatavilla on aito uuni,  keittäminen ei ole vält-
tämätöntä.

Kaadetaan vesi pois  ja kuivataan  potut paperilla niin
etteivät kynnet pala. Omenaporalla tehdään viistosti
pituussuunnassa  kaksi reikää/koloa  jotka kohtaavat
keskellä. On syytä tarkistaa ne hukkapalat ettei vain
potun sisus tuottaisi pettymystä.

Tälle sunnuntaille laitoin  voinokareen ensiksi koloon
koska se alkaa sulamaan heti,  lopun täytin savuste-
tulla reeskalla ja päälle sovittelin Kippari-juustosta
siivun puolikkaan.  Aika vaatimatonta.  Tämän eineen
pitäisi kyllä toimia alussa kerrotulla tavalla.

Asterixit kääräistään reiluun folioon nyytiksi niin että
niitä voi nostella siitä foliosta. Ja sitten vaan ritilälle.

Lämpösumman  maximoimiseksi  potut asetetaan liki
toisiaan ja niitä käännellään  laadun varmistamiseksi.
Viimeistään tässä vaiheessa huomaa  miksi niihin foli-
oihin kannattaa ne pitkät pyrstöt jättää.

Tarvitseeko tähän muka muuta lisukkeksi? No ehkä
porkkanaraastetta limellä ryyditettynä. Jos haluaa
touhuta herraskaista, niin munakokkelia vaikka sekä
höyrytettyjä valkokaalinlehtiä.

Kaunista on ja hyvää. Sekä vaatimatonta.
Hukka ei  ainakaan kaunistuakseen  osta
mitään voiteita, kyllä pottu saa kelvata.

Ruokajuomaksi  käy vaikka mikä muu,  paitsi vihreä
Smurffi-limppari, etenkin jos se on jonottanut pul-
lossa jo viikon.

Jälkiruuaksi voi juoda  vaikka nokipannukahvit
Nuovvus-Ailigaksen päällä Tenojokivarressa n.
430m korkeudella. Kuten yo. kuvassa.

REUNAHUOMATUKSiA:
- kattila kansineen
- omenapora tahi muu näverrin tai koverrin
- kuuma pönttö- tai leivinuunin suu, grillikin sopii
  sekä foliota
- 3 Asterix pottua tahi vastaavaa uuniperunaa/nokka
- täytteeksi sitä mitä Jää Kaappisesta joutaa pois
- ohutta merisuolaa (pöytään)
- mustaa, oiwalliseksi rouhittua pippuria (pöytään)
- voita

JÄLKiPELi:
Korostan että grillin  kanssa värkkäily kannattaa
alkaa heti  kun on  saanut  potut kiehumaan.  Eikä
kuumien  pottujen  kanssa  ole  syytä hosua,  eikä
varsinkaan puhua jos semmonen epeli  sattuu ole-
maan suussa.

LiKA-, ViKA & PiKKUPYYKKi:
Jotkut yltiöpäiset  sipulifanaatikohan  tekevät ns.
kuppisoossin tähän lisukkeeksi  (voisulaa, vettä ja
sipulia) ja kastavat potunpalat siinä, ennen suuhun
laittamista.
No varmaakin siksi,  että voivat  sanoa sen olevan
parempaa. Maistuvampaa. Ruokaisampaa. Täyttä-
vämpää. Hienostuneempaa. Mene ja tiedä. Niin ne
vaan tekevät.

W.A.R.O.i.T.U.S!
Tätä syödessään  maalta muuttaneet,  50-60 luvulla
syntyneet nuoret tirauttavat tipan silmäkulmastaan
ja kertovat lapsuuden palaavan mieleen.  Joku yltyy
ryyppäämään ja pitää  huomenna rokulipäivän.  Joku
soittaa vanhemmilleen ja lupaa tulla käymään.
294946.jpg