Astui taannoin kelpo tunturimme syrjää,
ylämäkeen kiviseen, pittoreski, fiininfiini leski.
Päällä paksu peski, käissä raskas aski,
irtos kepiästi hiki meski, yltäpäätä valui maski.
Askin maahan leski laski, tuumas':
Ol' suuri riski juoda vielä viski,
mut' notkui tiski herkkujansa yltä,
siitä vatsan kyllä kyltä ahtaa.
Hehkui poski, tuoksui myski, sitä piski yski.
Saapui wihdoin wankkurille leski,
tiedusteli oisko veski?
Kas tässä potta, ihka aito vaski.
Siihen ahnas käsi kiinni iski, nosti helman korviin
kohta valui kuuma koski.
Otin lootaan mustaan talteen tämän oiwan asetelman.
Ja pian jahtaa mittaa vyötäröltä:
Pahus toista syltä!
Nyt tehdään rankka kaski,
en millään raski vyötäröä vetää tuonne ylös asti.
Alkaa taskujansa kokia ja kohta käissä Nokia.
Sana sinne mikä rinne.
Pian rymisteli tulla mäkee riski kuski Hiski,
ryski puskiin, kiviin jyski, virkayskää yski,
puhui lähes pelkkä ruski.
Kyytiin nousi leski kera peskin sekä askin.
Lähti maisemia ylös näkeen.
Minä riimittelin siitä säkeen.
Kommentit