194093.jpg Pitkin virtuaalilunta jolkuttelee hukka harmaa
kaukaa näkee hengen; syliin unta tämä sieppaa.
Kysyy hukka, miksi tässä, elämässä oleskella?
Onko muuta tarkoitusta otuksella?

Unta sieppas lisää hahmo, kaksin käsiin helmaan kahmo,
vastas olen lapinpöllö.
Tiedän näitä, punapäitä, jotka viettää puussa häitä.
Palokärki, pikkutikka, käpytikka, kolme likkaa näitä.
Viettää puussa häitä.
On merkki otuksella, olla, elää, näyttää, käyttää.
Paikka muiden suiden kera täyttää.

Kiitti hukka, nyökkäs, matkoi.
Jatkoi matkaa pöllö, Lappiin saakka, Kaaman mutkaan,
alkoi uutta unta tutkaan.
Osota hoinene