SUSi iNiMiSEKSi JA iNiMiNEN SUDEKSi 8. Luku
Rudolf oli tehnyt sydänmaan keikan - kaikki tyynni.
Kävi rauhoittumassa ja mieltään tasapainottamassa
korvessa. Pitkien, taivasta tavoittelevien kuusien
alla, maahan ulottovien oksien suomassa huomassa.
Kävi rauhoittumassa ja mieltään tasapainottamassa
korvessa. Pitkien, taivasta tavoittelevien kuusien
alla, maahan ulottovien oksien suomassa huomassa.
Eipä ukkosella vielä kylmän hätää ollut, roppi oli
jo karaistunut taipaleella, lisäksi vankkaa ja kar-
keaa karvaa oli alkanut viime aikoina pukata esiin
vähän sieltä sun täältä.
jo karaistunut taipaleella, lisäksi vankkaa ja kar-
keaa karvaa oli alkanut viime aikoina pukata esiin
vähän sieltä sun täältä.
Kintut esimerkiksi, nehän pakkaa syksyllä hyvinkin
herkästi kostumaan ja kastumaan kun metsissä ja
varvikoissa laavaa. Hyvä niissä karva on olla, sellai-
nen hiukan vankemmanpuoleinen, mikäli villasukkia
ei ole heittää peliin. Paljailla nilkoilla tuntuu kosteus
ilkeältä. Suorastaan vistolta.
herkästi kostumaan ja kastumaan kun metsissä ja
varvikoissa laavaa. Hyvä niissä karva on olla, sellai-
nen hiukan vankemmanpuoleinen, mikäli villasukkia
ei ole heittää peliin. Paljailla nilkoilla tuntuu kosteus
ilkeältä. Suorastaan vistolta.
No tässä Rudolfin tapauksessakin pelkässä patiini-
kannassa ollaan. Mistäpä tuo olisi kengännauhoja
pubiin lähtiessään solmiessa tiennyt, että sudeksi
joutuu vielä elämässään muuttumaan Kohtalon oi-
kusta. Olisippa kai tuo siinä tapauksessa hoksanut
varautua kumi- eli nahkasaappaisiin.
kannassa ollaan. Mistäpä tuo olisi kengännauhoja
pubiin lähtiessään solmiessa tiennyt, että sudeksi
joutuu vielä elämässään muuttumaan Kohtalon oi-
kusta. Olisippa kai tuo siinä tapauksessa hoksanut
varautua kumi- eli nahkasaappaisiin.
Ja entäs reidet, tarpeen niissäkin jotain suuvetta
on olla kun alkaa vinkka ujeltaa pitkin aukkometsiä.
Hyvin oli senkin suhteen asiat, vankka karva oikein
aluskarvan kera oli nousemassa esiin.
Ja maha, muuten kuristunut mutta karvaa entistä
enemmän esillä. Sekä rinta.
No näistä nyt ei vielä ollut pohtimista kun enimmäkseen
syrjäseutuja ravasi. Ruokapuolikin oli pysynyt kohtuulli-
sella tolalla. Ainoa mikä kummitteli mielessä oli se, että
perän päällä alkoi tuntua olevan jotakin ylimääräistä.
syrjäseutuja ravasi. Ruokapuolikin oli pysynyt kohtuulli-
sella tolalla. Ainoa mikä kummitteli mielessä oli se, että
perän päällä alkoi tuntua olevan jotakin ylimääräistä.
Etutassulla tavoitteli, vain ei selvää saanut, häntääkö
jo pukkaa vai onko jotain jäänyt joltakin makuukselta
housun liitinkiin roikkumaan. Risu tahi sammalta tukko.
No, nämä nyt oli elämänmenon kannalta niitä vähäi-
simpiä mietittäviä, mutta pysähtyi ja laskeutui kui-
tenkin ukko kontalleen erään pikkupuron lamparee-
seen ja vilkuili tyvenestä silmästä naamarustinkia.
simpiä mietittäviä, mutta pysähtyi ja laskeutui kui-
tenkin ukko kontalleen erään pikkupuron lamparee-
seen ja vilkuili tyvenestä silmästä naamarustinkia.
Ei mitään vakavaa, naamassa oli ihan luonnollinen,
pihillä ruoalla eleskelleen inimisen sänki. Virallista
karvaa ei esiintynyt. Ainoa muutos, sikäli kun sillä
nyt merkitystä mitään on, oli se että kulmaham-
paiden koko näytti olevan suurenemassa, jykevöi-
tymässä. Siitä varmaan johtui se outo aavejomo-
tus jota Rudolf oli aika-ajoin tuntevinaan leuka-
perissään.
pihillä ruoalla eleskelleen inimisen sänki. Virallista
karvaa ei esiintynyt. Ainoa muutos, sikäli kun sillä
nyt merkitystä mitään on, oli se että kulmaham-
paiden koko näytti olevan suurenemassa, jykevöi-
tymässä. Siitä varmaan johtui se outo aavejomo-
tus jota Rudolf oli aika-ajoin tuntevinaan leuka-
perissään.
Olipa mielessä jo häivähtänyt, että ei kai se pirulainen
vain ala näissä olososuhteissa viisaudenhammasta riso-
maan. Henkilöpaperit jäi polliisilaitokselle. Eihän täällä
ilman numeroa pääse millekkään tohtorille.
vain ala näissä olososuhteissa viisaudenhammasta riso-
maan. Henkilöpaperit jäi polliisilaitokselle. Eihän täällä
ilman numeroa pääse millekkään tohtorille.
Omaa retriittiään korven takamailla viettänyt Rudolf
palaili liki samoja jälkiään valtatien läheisyyteen. Tai-
valsi sitten tiensivua pohjoista ja koillista kohti.
Alkoi hiukomaan ja kun kohdalle sattui Nesteen
asema, niin siihen siirtyi passiin lähimaastoon.
asema, niin siihen siirtyi passiin lähimaastoon.
Siinä tankkauspaikan liepellä sivusta seurasi
kanssainimisten touhuilua hämärtyvässä illassa.
Pian liki pysähtyi vihertävä Tojota ja siitä astui
ulos ukko ja akka sekä takapenkiltä valjaista
irroitettu 4-5 vuotias pentu joka kirkui täyttä
kurkkuva MAKKARAPOTTUVA ja ketsuppiva.
Ynnä Kokokolloo kyytipojaksi sekä tikkamelliä.
Savakoita tuntuivan nämä olevan, ainakin mur-
teesta päätellen.
kanssainimisten touhuilua hämärtyvässä illassa.
Pian liki pysähtyi vihertävä Tojota ja siitä astui
ulos ukko ja akka sekä takapenkiltä valjaista
irroitettu 4-5 vuotias pentu joka kirkui täyttä
kurkkuva MAKKARAPOTTUVA ja ketsuppiva.
Ynnä Kokokolloo kyytipojaksi sekä tikkamelliä.
Savakoita tuntuivan nämä olevan, ainakin mur-
teesta päätellen.
Akka vilkuili jo ympäriinsä, että veteleekö pitkin
korvia, mutta kun huoltoaseman pihalla oli sen
verta liikennettä että ei ilenny, niin pakkohan se
oli heretä hyvittelemään ja kehumaan lasta pe-
rinpohjin ja luvata kaikki se, mitä pahkeinen vain
hoksasi pyytää.
korvia, mutta kun huoltoaseman pihalla oli sen
verta liikennettä että ei ilenny, niin pakkohan se
oli heretä hyvittelemään ja kehumaan lasta pe-
rinpohjin ja luvata kaikki se, mitä pahkeinen vain
hoksasi pyytää.
Kun tilauksesta tuli vihdoin selvyys, niin ukko lähti
asiaa toimittamaan ja akka onnistui kuin onnistuikin
köyttämään pennun takaisin penkkiin.
Loksautti oven kiinni, ettei mahdollinen erimielisyys
kailotu koko inimiskunnalle.
asiaa toimittamaan ja akka onnistui kuin onnistuikin
köyttämään pennun takaisin penkkiin.
Loksautti oven kiinni, ettei mahdollinen erimielisyys
kailotu koko inimiskunnalle.
Vartin päästä isä palasi ruoka-annos kädessä,
toisessa tarjottimella muovikipoissa Kokokolo
ja pari kahvetta. Hampaissa keikkui sämpylä-
pusukka.
toisessa tarjottimella muovikipoissa Kokokolo
ja pari kahvetta. Hampaissa keikkui sämpylä-
pusukka.
Rudolf huomasi tarkalla silmällä, että tällä parilla
oli jo kokemusta penikoitten kera huoltamolla asi-
oidessa. Niitä piruja ei passaa sisälle päästää, pian
ovat jonkun jumalattoman kalliin lelun kimpussa ja
sitä omakseen vaatimassa. Jos ei hyvällä niin sitten
kirkumalla ja parkumalla.
oli jo kokemusta penikoitten kera huoltamolla asi-
oidessa. Niitä piruja ei passaa sisälle päästää, pian
ovat jonkun jumalattoman kalliin lelun kimpussa ja
sitä omakseen vaatimassa. Jos ei hyvällä niin sitten
kirkumalla ja parkumalla.
Kyllä siinä vaan hopulla pakkaa kukkaron nyörit
löystymään kun miljoonat silmäparit kohdistuvat
selkään arvioimaan tilannetta; soittaakko poliisiin
vai tyytyäkkö pelkään lastensuojelutoimeen.
löystymään kun miljoonat silmäparit kohdistuvat
selkään arvioimaan tilannetta; soittaakko poliisiin
vai tyytyäkkö pelkään lastensuojelutoimeen.
Eikä wäärässä ollut Rudolf. Kun ukko sai ovea auki
ja eväät sisälle ojennettua, tikkarin viimeisenä, niin
jo lensi naaman ohi raviin makkaperunat ja Kokolo-
pytty.
Perään kuului kirkuva kaneetti: "EEEIIIII TUOTA
tikkaria, pitää olla BÄÄÄÄÄÄÄTMÄÄÄÄÄÄN!"
Ukko tempasi eukkonsakin kahvitötsän ja nakkasi
sen omansa kera penkalle. Viskasi hattunsa loskaan
ja hyppi tasakäpälää päällä, kävi kaivamassa taka-
kontin jostakin uummenista askin riinpiissinorttia ja
sytytti kerralla kaksi tupakkaa, veti posket lommol-
la kekäleeksi ja suhautti suupielestään akalle että
autoon NYT siitä ja HETI viivana.
Karskautti ykköstä ja läksivät pihalta rengasta vin-
guttaen. Parhaseen elokuvatyyliin.
sen omansa kera penkalle. Viskasi hattunsa loskaan
ja hyppi tasakäpälää päällä, kävi kaivamassa taka-
kontin jostakin uummenista askin riinpiissinorttia ja
sytytti kerralla kaksi tupakkaa, veti posket lommol-
la kekäleeksi ja suhautti suupielestään akalle että
autoon NYT siitä ja HETI viivana.
Karskautti ykköstä ja läksivät pihalta rengasta vin-
guttaen. Parhaseen elokuvatyyliin.
Ruodolf siunaili onneaan, siirtyi vaivihkaa ruoka-
annoksen tykö, haali ne läjempään ja kyykistyi
eineelle. Kun sai syötyä, siirtyi takaisin varjoihin
ja kaarteli huoltoaseman ohi pikavuoro pysäkille,
nosti palttoon kaulukset pystyyn ja alkoi tinkaa-
maan kyytiä.
annoksen tykö, haali ne läjempään ja kyykistyi
eineelle. Kun sai syötyä, siirtyi takaisin varjoihin
ja kaarteli huoltoaseman ohi pikavuoro pysäkille,
nosti palttoon kaulukset pystyyn ja alkoi tinkaa-
maan kyytiä.
Kolme varttia värjöteltyään alkavassa lumisateesa,
taisi olla vielä räntää, Rudolfin poimi kyytiin wanhan
liiton rekkamies, ahertaja ja puurtaja. Sörsselsson
Iisalmesta, ei mikään räkänokka.
Kun kyytiin nousija kysyi minne kuski on on menossa
ja sai vastauksen että Kuusamoon, Kuopion ja Kajaa-
nin kautta, niin se näytti vastaukseksi kelpaavan.
Matkatavaroita ei ollut, eikä viinakaan haiskahtanut,
niin että asia oli sillä selvä.
ja sai vastauksen että Kuusamoon, Kuopion ja Kajaa-
nin kautta, niin se näytti vastaukseksi kelpaavan.
Matkatavaroita ei ollut, eikä viinakaan haiskahtanut,
niin että asia oli sillä selvä.
Tämä mies oli nähnyt teillään monenlaista kulkijaa
miljoonien kilometrien taipaleellaan, ei alkanut sen
kummemmin tivaamaan toisen suunnitelmia kun tä-
mä ei niistä alkanut omatoimisesti esiin ottamaan.
Tiesipä vain että matkan päälle lukot aukeavat ja
kielenkannat vertyvät ja keskustelua syntyy kun
aika ehtii.
miljoonien kilometrien taipaleellaan, ei alkanut sen
kummemmin tivaamaan toisen suunnitelmia kun tä-
mä ei niistä alkanut omatoimisesti esiin ottamaan.
Tiesipä vain että matkan päälle lukot aukeavat ja
kielenkannat vertyvät ja keskustelua syntyy kun
aika ehtii.
Kun Sörsselsson sai rekkansa kiihdytettyä matka-
vauhtiin, niin totesi, että Iisalmessa pitää piipahtaa
ohitustien Sellillä, jotain papereita oli liiton piirisih-
teerillä kuulemma Kuusamoon vietäväksi.
vauhtiin, niin totesi, että Iisalmessa pitää piipahtaa
ohitustien Sellillä, jotain papereita oli liiton piirisih-
teerillä kuulemma Kuusamoon vietäväksi.
Ei virkkanut siihen kyytiläinen juuta ei jaata,
lueksi puhelinpylväitten määrää ravista vaito-
naisena ja katselipa vain vähitellen harmaaksi
käyvää maastoa. Ensilumea pukkasi ja Rudolf
oli vähän hukassa.
lueksi puhelinpylväitten määrää ravista vaito-
naisena ja katselipa vain vähitellen harmaaksi
käyvää maastoa. Ensilumea pukkasi ja Rudolf
oli vähän hukassa.
Rudolf elää ja susikin elää yhä.
Jos Ukko ylijumala suo, jatkoa
seuraa tällä osastolla.
Warhemmat osat löytyvät tuosta OIKEALTA! >>>>
Kommentit