331027.jpg

Lohtu eli lievike, kattaa koko lailla laajan skaalan,
kuten edellisenkin pakinan aihe. Se lievittää, vir-
kistää, viihdyttää, elvyttää.

Lohtu lieneekin sukua hyvin saman kaltaiselle lohdalle.
loistaa,  lämmittää ja hohtaa lämpoä.  Itä-Hämehessä
sanottihin  vielä muinoin,  jää lohtaa rannalle,  kun jää
suli rannalta. Sanotaanko enää, en tiedä.
Eikä kaukana  ole päinvastainenkaan,  hohkaa kylmää,
heijastaa. Kyllä heimolla ennen telkkaria oli aikaa ilta-
puhteina väännellä sanoja pärevalkian lomassa.

Nykysana  lohdusta  ei ole  mahdottoman pitkä
matka enää mainostoimistojen tontille.  Ja sitä
tietä pikemminkin uhrinosaan jopa jossakin mie-
lessä kärsijäksi.

Lohtua tarjotaan nyt  usein vaihtovälineenä.
Saadakseen  lohtua  inimisen  pitää raottaa
kukkaroa.  Kuin  huomaamatta  lohdusta on
tullut tuote.

Sitä tyrkytetään  nykyään mitä  kummallisemmissa
asiayhteyksissä. Siihen vedotaan myyntitilanteessa
jossa asiakas saattaa  oikeasti ollakkin lohdun tar-
peessa,  mutta samalla myös  henkisesti riisuttuna
kaikista puolustuksesta joilla voisi panna kampoihin.

Tutuinta lienee hautaustoimistojen lohtu, sehän
koskettaa kaikkia muita kukkarosta  paitsi sitä
varsinaista asia
kasta.

Harvinaisempa herkkua kai  vielä tätänykyä on iloisten
tyttöjen tarjoama lohtu silloin kuin oma puoliso ei jak-
sa lohduttaa.  Miksei ilopoikienkin.  Eliitillähän tämä on
ratkaistu niin että firma maksaa seminaarin jonnekkin
hiiteen, eipä tule turhia kyselyitä.

Kun menevä mies mököttää kuppilassa, nokka tuopissa,
sitä että kaverilla on enempi velkaa,  niin eikös pankin-
johtaja jo seuraavalla  viikolla taputakin  lohduttavasti
olalle ja lupaa vielä suurempaa limittiiä VISA-kortille.

Yleensä jos jotakin oikein jonniin joutavaa humpuukia
halutaan tyrkyttää oikein uhalla kaupaksi sitä tupute-
taan ylettömästi tunteisiin vetoavilla sanoilla.

Se on milloin elvykettä, viihdykettä, lohduketta, tai
lievikettä tai virkiste,  raikaste, piriste.  Kaikki ovat
tunnetiloista johdettuja myynninedistämissanoja.

Mitä helevetin  lohtua on siinä että  joku sakemanni,
Eestimees tai  Bryseli lohduttaa  Vanhasta Jokelan
tapahtumista, eihän Vanhanen menettänyt mitään.
Risikkoko se menee yökylään omaisia lohduttamaan?
Vai laittaako kukkia edustuskunnan piikkiin?
Kukkakauppiasta se kyllä lohduttaa.

Sairaanhoitajille yritettiin antaa lohtua raskaaseen,
uuvuttavaan työhön  pienellä palkalla markkinoinnin
keinoin.  Miten kävikään kun aasi  karkasi käsistä ja
muuttui ministeriksi?

Katainen itse toimii sairaanhoitajien suhteen nyt kuin
se miesten saunailtapuheiden kuuluisa pillupihtari:
"Antaa kyllä ymmärtää, muttei ymmärrä antaa!"

walkwolfani.gif

Kun Iiwari Penttinen  teki kuolemaa päästä veettävässä
ja suku hätäili viimeisten toivomusten kera, sekä tarjosi
lohtua wiimeiselle matkalle, niin miniä ehättää kysymään,
että olisikko Iivarilla wielä mitään erikoista.

Iiwari korisee matkakuumeessaan, jotta jos hakisitta
vallesmannin ja rovastin tänne. Se olisi hyvinniin tähel-
listä.

Suku arvelee että Manalaan menijällä on jotakin
rötöksiä vielä tilillään ja touhuaa kyseiset herrat
paikalle.  Ja sitten odotellaan korvat höröllä pal-
jastuksia. Ei mitään.  Ei kerrassa mitään. Levolli-
sena ukko vaan tuhisee.

Lopulta pojanpoika  Uolevi hermostuu  kun olisi pelto-
hommiinkin ehätettävä, tivaa:
"No mitteese Iiwar tästä vallesmannista tänne tahto
ja tuosta rovastista? Kun kerta ei mittää...."

Raottaa silmäluontaan, wiimeisillä woimillaan wetää
hymyä hampaattomaan suuhun Iiwari ja toteaa:
"Kaa-a halusinpahan mie vain lähteä Hornaan niinku
Jessekkii, roiston ja ryövärin wälissä!"

294946.jpg  
FIREFOX lähettää linkin hiiren oikealla napilla!