Sitkeä yrittäminen palkitaan. Kiitos-kiitos!
Kun aikani näpyttelin Googleen hakusanayhdistelmiä, niin
lopultaki tärppäsi. Vai sanoisinko sitä wielä pelkäksi nyp-
päisyksi? Mene ja tiedä!
Kun aikani näpyttelin Googleen hakusanayhdistelmiä, niin
lopultaki tärppäsi. Vai sanoisinko sitä wielä pelkäksi nyp-
päisyksi? Mene ja tiedä!
Historia on kiinnostanut aina, pennusta saakka,
eikä ole lukemalla laantunut, vaikka varsinainen
kirjasta lukeminen on asettunut jo uomiinsa.
eikä ole lukemalla laantunut, vaikka varsinainen
kirjasta lukeminen on asettunut jo uomiinsa.
Aloin kuitenkin kaivelemaan tätä Kaamasen historiaa,
netistä. Murusia yhdistelemällä jonkun sortin soossin
sain niistä kasattua.
netistä. Murusia yhdistelemällä jonkun sortin soossin
sain niistä kasattua.
Asia jota kukaan itseään kunnioittava iNARilainen ei enää
halua kai muistaa ja muistella, on sellainen että Kaamanen,
neljän poronkuseman päässä Inarin kylästä pohjoiseen, oli
aikaisemmin koko Inarin keskuspaikka.
iVALOlainen vieläkin vähemmän tämmöistä tietoa kaipaa.
Siellä ollaan liki kaupunkilaisia. Omasta mielestään.
Ikiajoista alkaen sitä kutsuttiin Muddusjärven kyläksi ja
Kaamaseksi tätä Kaamasjoen varren asutusta ryhdyttiin
kutsumaan vasta ennen viime sotia. Miksi? Sitä en saanut
selville. Täytynee turvautua HMTT'oon
(pohjoissaamen Gámas on muuten poron koipinahka)
Aikaisemmin koko Inari kuului Utsjoen seurakuntaan
kappeliseurakuntana jo vuodesta 1747. Sitä ennen
Inaria pomputeltiin sinne tänne ehkä verojen tarvitsi-
jan mukaan.
kappeliseurakuntana jo vuodesta 1747. Sitä ennen
Inaria pomputeltiin sinne tänne ehkä verojen tarvitsi-
jan mukaan.
Inariin määrättiin pappi kyllä jo 16.2.1648. Ja tämä
velikulta toimikin v.1660 saakka. Mutta sittenpä tuli
tauko - Inari oli kaukana kaikesta - ja seuraava pes-
ti olikin vasta 1669-1675, mestarin nimestä ei hajua-
kaan.
Kemijärven kappalainen Esaias Mansvetiuksenpoika
Fellman hoiti Inarin papilliset tehtävät otona välillä
1660-1669. Kirjoja ei ole tältä ajalta säilynyt.
Fellman hoiti Inarin papilliset tehtävät otona välillä
1660-1669. Kirjoja ei ole tältä ajalta säilynyt.
Inari liitettiin 1675 Kuusamoon, josta se onneksi lem-
pattiin 26.6.1747 Utsjoen kappeliksi, mutta historian-
kirjat alkavat vasta vuodelta 1731.
Pappismies tavallaan laati Kaamaselle pohjan vuonna
1822 kun Utsjoki-Inarin kirkkoherra Jakob Fellman
ihastuttuaan Kaamasen luonnonkauniiseen seutuun oi-
valsi hakea käräjillä lupaa perustaa Kaamasjokisuulle
maatila nimeltä Thule. Siitä oli tuleman pohjoisin sivis-
tyksen kehto, Cuna Cultura.
(UltimaThule, keskiaikainen käsite, äärimmäinen poh-
joisessa sijaitsevaa alue, saari tai maa.)
Saattaa se hyvinkin olla että Jakob oli Esaias Mans-
vetiuksen pojanpojan alta, samaa sukua ja huonetta
siis.
1822 kun Utsjoki-Inarin kirkkoherra Jakob Fellman
ihastuttuaan Kaamasen luonnonkauniiseen seutuun oi-
valsi hakea käräjillä lupaa perustaa Kaamasjokisuulle
maatila nimeltä Thule. Siitä oli tuleman pohjoisin sivis-
tyksen kehto, Cuna Cultura.
(UltimaThule, keskiaikainen käsite, äärimmäinen poh-
joisessa sijaitsevaa alue, saari tai maa.)
Saattaa se hyvinkin olla että Jakob oli Esaias Mans-
vetiuksen pojanpojan alta, samaa sukua ja huonetta
siis.
Thulesta tuli myöhemmin kruunun metsänhoitajan virka-
paikka. Metsänhoitajaksi Kaamaseen tuli vuonna 1869
merkillinen herra nimeltään Frans Johan Frithiof Silén.
En tiedä miksi, mutta näin vain on. Kyläläisistä ehkä kaik-
ki herrojen kotkotukset olivat merkillisiä.
Hän sai ostettua vain puolet Thulen tilasta sekä
nimen. Rakensi sinne virkatalon joka käsitti kaksi
pientä huonekömmänää päällekkäin. Alakerrassa
asui perhe ja ylhäällä itse isäntä.
Ulkoa sinne johtivat raput, jotka hän oli nostanut
ylös halutessaan rauhaa.
Hän harrasti innokkaasti kasvientutkimusta, eikä
keskittyessään näihin asioihin sallinut itseään häi-
rittävän.
nimen. Rakensi sinne virkatalon joka käsitti kaksi
pientä huonekömmänää päällekkäin. Alakerrassa
asui perhe ja ylhäällä itse isäntä.
Ulkoa sinne johtivat raput, jotka hän oli nostanut
ylös halutessaan rauhaa.
Hän harrasti innokkaasti kasvientutkimusta, eikä
keskittyessään näihin asioihin sallinut itseään häi-
rittävän.
Hänen jälkeensä 1877 tuli viranhaltijaksi Mauritz
Wolmar Waenerberg, joka opittiin tuntemaan aina
ystävällisenä ja viisaana Lapin-setänä. Monien mui-
den puuhiensa ohella hän harrasti innokkaasti lava-
viljelyä. Niinpä Thulen tila sai omasta takaa kurkut
ja tomaatit.
Wolmar Waenerberg, joka opittiin tuntemaan aina
ystävällisenä ja viisaana Lapin-setänä. Monien mui-
den puuhiensa ohella hän harrasti innokkaasti lava-
viljelyä. Niinpä Thulen tila sai omasta takaa kurkut
ja tomaatit.
Seuraava asukas Thulen tilalla oli Lapin-sedän poika
Uno Waenerberg, joka oli todellinen Inarin pioneeri.
Itse oli todennut: "Kaikkena muuna olen ollut paitsi
pappina ja lukkarina".
Hän toimi aikanaan nimismiehenä ja postinhoitajana.
Kun Waenerberg oli nimismiehenä, käytiin käräjiä
vielä Mirhamin tuvalla ja senkin jälkeen Allivuotson
kämpällä Pokasta Menesjärvelle johtavan metsäval-
tatien varrella.
Kaamasesta Inariin tapahtui matkanteko palasta
patikoiden ja veneillä ylitettiin järvet. Kun välillä
oli 800-metrinen kannas Pitkävuonon ja Leutolah-
den katkasijana, kaivettiin siihen kanava josta tuli
maan pohjoisin. (P=68º 58'58'' ja I=26º 57'33'')
Maantietä pitkin päästiin huristamaan vasta 1932
kun se lopulta valmistui Kaamaseen.
patikoiden ja veneillä ylitettiin järvet. Kun välillä
oli 800-metrinen kannas Pitkävuonon ja Leutolah-
den katkasijana, kaivettiin siihen kanava josta tuli
maan pohjoisin. (P=68º 58'58'' ja I=26º 57'33'')
Maantietä pitkin päästiin huristamaan vasta 1932
kun se lopulta valmistui Kaamaseen.
Vasta vuodesta 1909 alkaen siirrettiin metsänhoitaja
ja nimismies Inarin kirkolle, siis Venäjän vallan aikana.
Ukko Waenerberg ehti jäädä eläkkeelle tämän tohinan
alettua ja jäi monien muiden virkojen haltijana Kaama-
seen.
Kylläpä tässä jo maanantaiksi...
Kommentit