277996.jpg
Tutkikaamme aivan aluksi kivun historiaa. Kivun keksi,
tai,  sanottakoon nykykielellä,  hokasi v. 1358 tienoilla
eräs herra  paavi Innocentius IV,  joka oli hakenut ja
sittemmin oli  myös  saanut  sijaisen paikan  sikäläisen
Jumalan  ollessa vuorotteluvapaalla.

Paaveilla oli siihen aikaan tapana keksiä itselleen
hauskoja lisänimiä  hauskuttaakseen kansaa, niin
kuin esim. tuo yllä mainittu "viaton", koska kivun-
tuottaminen, inkivisitio oli niin ikävää puuhaa.

Tokihan jo ennen  "Viattoman" paavin hallintoa oli naisille
määrätty synnytykseen  erityinen kipuosio jo niinkin var-
hain kuin peräti  vuonna 381 jjk,  Konstantinopolin ensim-
mäisessä kirkolliskokouksessa. Tämä teki samalla naisis-
ta 2. luokan  kansalaisia suhteessa  seurakuntaansa. Nai-
nen ei saanut  ajatella ääneen.  Eikä kivuista  kärsivä nai-
nen ylipäätään voinut mitää järkeviä puhuakaan.
Saattoi olla niin,  että naiset olivat vähemmistönä tuossa
palaverissa. Pöytäkirjat ovat kuulemma hukassa.

Tästä määräyksestä oli sellainen hyöty ja seuraus,
että akat eivät voineet ääneen, julkisesti marmat-
taa kidutuksista ja tappamisesta.

Niinpä huoletta  voitiin miesten  piirissä tehdä  mitä oiwalli-
sinpia  tappamis- ja  elimointisuunnitelmia.  Ja kappas vaan,
eikös jo  1400 luvun  alun  kieppeillä,  suurten  löytöretkien
aikaan, alettukin hopulla testaamaan  kivun erinomaista voi-
maa Jumalan esiinkaivamisessa. Siinä samalla nousivat esiin
pakanoiden kulta-aarteetkin.
walkwolfani.gif

Aina noista päivistä nykyhetkeen saakka  kivun tuottaminen
on ollut pääasiassa  miesten harrastus.  Tunteminen on etu-
päässä kulminoitunut naisten, leskien, äitien,  lasten ja wan-
husten harteille.

Eikä nykyteknologiaa  ja - tiedettäkään ole unohdettu
kivun täydellisyyden tavoittelussa. Tätänykyä, kun sii-
voaminen tulee kovin kalliiksi (naiset), on siirrytty siis-
tinpään, henkisen kivun tuottamisprosesseihin.

Siinä on omat hyvät puolensa ja etunsa:
- Näkyviä jälkiä ei ole havaittavissa ainakaan aluksi
- Kivun tuottamiseen syyllistä on vaikea todistaa
- Toimii kuin pikajunanvessa
- Halvat käyttökustannukset
- Voidaan muodostaa helposti kipu-clustereita
- On toimijalle haasteellista koska sietokynnyksellä
   on yleensä nouseva trendi
- Pienen painostuksen jälkeen asiakas yleensä pysyy
  vaiti ja toimii kuin toimintasuunnitelmassa kuvataan
Jo nämä vaatimattomat, yksinkertaiset esimerkit
kertovat kivun ja hallinnan yhteistyön merkityksestä
yhteiskunnan massojen hallinassa.

Mitä helkkaria siitä tulisi  jos puolet inimiskunnasta,
akkalauma,  pääsisi päätöksiin vaikuttamaan yhtenä-
naisena. Sodat ja verenvuodatukset loppuisivat tyk-
känään.  Millä me uroot sitten pullisteltaisiin? Miten
kävisi tappamisen taidoillemme?

Miten me uroot muutoin osottaisimme naiselle,
että ota-ota,  ota tästä juuri  minun geenini ja
siemeni ja levitä ja täytä niillä maa.

Sukkahoususillaanko me, paperimiekoin toistemme kera
kisaisimme ja ketsuppia päällemme ruiskisimme?

Tympeäksi se muuttuisi  amerikkalaisen sotilaan elämä,
jos akat kieltäsivät siltä rättipäiden sivistämisen, nitis-
tämisen ja litistämisen.  Mitä se siellä aavikolla aikansa
kuluksi tekisi?  Piirtelisikkö kantapäällä hiekkaan nollaa
ja ristiä vaiko Hannumarkkoja?

Suomalais-ugrilaisen  heimon painotukseltaan  sangen
maskuliininen poliittinen siipi on  lähes kokonaisuudes-
saan siirtänyt mieltymyksensä ja kiinnostuksensa itä-
maisiin filosofisiin kulttuuriarvoihin.

Tämän hetken IN-kohde on  kiinalainen akupunktio
ja sen kuvaamat kipupisteet.  Heimon huippulääke-
tiede on  pestattu hakemaan  tavallisesta rupsusa-
kista ne sellaiset kipupisteet joihin voi tukkia heh-
kuvan puikon itse kipua tuntematta lain.

Kipu on aina kiehtonut inimismieltä. Parhaiten sillä
saralla ovat menestyneet jotkut hallitsijat ja kir-
konmiehet, mutta yksittäisiäkin menestyjiä löytyy.

Sanotaan että tieto  tuo ensin tuskan tullessaan,
sitten kivun.  Hukka uskoo siihen tällä erää hyvin
kokemusperäisesti.

Mikä itku- ja  hammastenkiristys  koittaa sitten
kun suomut varisevat  silmien yltä  ja kaikki luon-
nolle tekemämme muuttuu jälleen näkyväksi.
294946.jpg

Post Scriptum.
Se että eläisimmekö me paremmassa maailmassa
jos meillä akkavalta olisi, sitäpä nyt ei tiedä edes
isä-Erkkikään.

Pitkän matikan sutena lasken  kuitenkin todennäköisyyttä
niin että jos meillä NYT tilanne on vakio X ja vallansiirros
naisille ei vaikuta mitään, niin X vaan säilyy edelleen.
Eli voisihan se valta silloin siirtyä. +

Mutta jos tilanne paranee, niin siinä tapauksessa
vallansiirto todella kannattaa. +

Jos huononee, silloin on suotuisinta pysytellä
entisessä mallissa. -

Tällä pohdinnalla X:n tulee kaksi ++ ja yksi -,
siitä pystyy jo päättelemään vaikka mitä, jos
vain ite haluaa.