Takavuosina kokoontui Pallakselle elokuisen viikon
puolivälin tietämisssä muuan seurue tai rypäs.
Heidän tavoitteensa oli suoriutua Hettaan viikon-
lopuksi patikoimalla. Vaellettavaa matkaa olisi kuu-
tisenkymmentä kilometriä. Rahasta kun ei näyttä-
nyt kellään pulaa olevan, niin rensselitkin oli sitten
kaikkein parasta tai liki parasta ja uusinta uutta.
Ja kauppias oli onnistuneesti pitänyt huolta että
niitä oli riittävästi. Hyvin riittävästi.
puolivälin tietämisssä muuan seurue tai rypäs.
Heidän tavoitteensa oli suoriutua Hettaan viikon-
lopuksi patikoimalla. Vaellettavaa matkaa olisi kuu-
tisenkymmentä kilometriä. Rahasta kun ei näyttä-
nyt kellään pulaa olevan, niin rensselitkin oli sitten
kaikkein parasta tai liki parasta ja uusinta uutta.
Ja kauppias oli onnistuneesti pitänyt huolta että
niitä oli riittävästi. Hyvin riittävästi.
Valmistauduttu oli suureen valloitukseen lähes oppikirjan
tarkkuudella. Kaikkeen oli varauduttu. Jokaiseen luonnon
eteen heittämään kompastukiveen oli rinkassa varattuna
teknologinen yllätys. Sillä kun roimauttaa, niin lakkaa yllä-
tykset tyystin yllättelemästä. Matkasta tulee turvallinen
ja elämyksiä antava.
Olimme erään tuttavani kanssa tulleet juuri metsähanhien
sulkasatoa seuraamasta jängästä ja kulutimme aikaa siinä
kentällä kun minnekkään ei ollut erikoisenpaa hoppua.
Silmäilimme palaveria muina miehinä, sotkeutumatta asiaan.
Eräopas saapui paikalle, puolituttu, huomattavasti
kevyemmällä varustuksella, mutta hänelläkin rinkka
kesäajasta huolimatta ja siinä rompetta.
Kaverini epäili että höyhentyynyjä tuo peijuuni oli
tunkenut rinkkapussiin. Eipä siinä mitään, asialliselta
on näytettävä asiakkaiden edestä, niistähän se on
leipä on otettava.
Muutenhan sinne jänkään ei tyhjää kannettavaa ota
kukaan töikseen siellä ravaava.
kevyemmällä varustuksella, mutta hänelläkin rinkka
kesäajasta huolimatta ja siinä rompetta.
Kaverini epäili että höyhentyynyjä tuo peijuuni oli
tunkenut rinkkapussiin. Eipä siinä mitään, asialliselta
on näytettävä asiakkaiden edestä, niistähän se on
leipä on otettava.
Muutenhan sinne jänkään ei tyhjää kannettavaa ota
kukaan töikseen siellä ravaava.
Toisin se on turistilla tahi erähenkisellä vaeltajalla.
Jos kauppias sanoo että ratakiskoa on kiskottava
viiden kilon mötikkä tunturiin, niin ostaahan se sen.
Etenkin jos sattuu vielä olemaan sopivan kuuluisaa
merkkiä. Jos kaverilla on, niin vielä kiloa ehomman.
Jos kauppias sanoo että ratakiskoa on kiskottava
viiden kilon mötikkä tunturiin, niin ostaahan se sen.
Etenkin jos sattuu vielä olemaan sopivan kuuluisaa
merkkiä. Jos kaverilla on, niin vielä kiloa ehomman.
Opas tutustutti itsensä ja kertoi suurinpiirtein operaation.
Kyseessä oli merkitty ja jo vuonna 1934 linjattu suosittu
vaellusreitti. Noupänic! Kuiva aika, eikä mitään yllätyksiä
odotettavissa. Ilmatieteenlaitos ennusteli hyvää säätä.
Siihen paikalle laskeutui tunturikoivikosta, tievan
kupeesta vaatimattoman oloinen ukkonen, tumma
ja ryppyinen naamarustinki, hymy ja sätkä huu-
lessa. Hatunreuhake päässään, aikalailla kepeissä
varusteissa.
Kalppi eräoppaan luo ja selitti, että oli taipaleella
Hettaan, kun oli asiaa yhdelle kaverille niille palki-
sille. Niin että sopisiko, että alkumatkasta samaa
jotosta mentäisiin?
kupeesta vaatimattoman oloinen ukkonen, tumma
ja ryppyinen naamarustinki, hymy ja sätkä huu-
lessa. Hatunreuhake päässään, aikalailla kepeissä
varusteissa.
Kalppi eräoppaan luo ja selitti, että oli taipaleella
Hettaan, kun oli asiaa yhdelle kaverille niille palki-
sille. Niin että sopisiko, että alkumatkasta samaa
jotosta mentäisiin?
Mitäpä tuota opaskaan kieltämään. Siinäpä on reitti
kenen tahansa vapaasti kuljetavissa. Vaan näyttipä
epäilevän eräopaskin äijän vaatimatonta varustusta.
Olihan matkaa sentäs se noin 6o kilometriä.
No tähän porinaan alkoivat sitten osallistua jo muukin
vaellusväki hyvin hyvin epäilevä, joillakin naisenpuolilla
jopa kauhistuneen oloinen ilme kasvoillaan.
vaellusväki hyvin hyvin epäilevä, joillakin naisenpuolilla
jopa kauhistuneen oloinen ilme kasvoillaan.
Ukonrähjä muljautteli silmiään ja alkoi selittää, tempasi
olaltaan kangaspussin. Nosti sieltä puolikkaan ruisleipää,
vuoroon puolenlitran vesipullon, kousan, käytetyn oloisen
jätesäkin ja palan kuivalihaa. Taputti vyöllään roikkuvia
leukuja ja kaiveli housuntaskusta tupakka- ja tulivehkeet.
Epäuskoinen ilme kohosi retkikunnan kasvoille.
Nähtävästi miekkonen arveli, että nyt on parasta jät-
tää nämä elämysmatkailijat hakemaan elämyksiään ja
suoriutui siitä taipaleelle. Ei alkanut selittelemään, ei
tekemään tiliä siitä mikä on tarpeellista ja mikä ei.
tää nämä elämysmatkailijat hakemaan elämyksiään ja
suoriutui siitä taipaleelle. Ei alkanut selittelemään, ei
tekemään tiliä siitä mikä on tarpeellista ja mikä ei.
Tuo episodi jätti oman jälkensä meidän sivustakatsojien
mieliin. Muutaman kerran sitä käsiteltiin tulilla istuessa.
Miekkonenkin tuli myöhemmin tutuksi, Johka-Juoksaksi
sanoivat. Monen monta kertaa tuota on sitten jälkikäteen
perattu milloin missäkin.
Selvisi että Juoksalla oli ollut hoppu erään tuttunsa luo
velkojansa hoitelemaan. Ukko oli painanut sen matkan
seuraavaan puoleen päivään mennessä.
Elämysmatkailijat olivat tulleet rättiväsyneinä perille
vasta kolmannen päivän iltana. Ensimmäisenä olivat tie-
dustelleet ukkelin perään. Että oliko se selvinnyt niin
rasittavasta matkasta hengissä?
velkojansa hoitelemaan. Ukko oli painanut sen matkan
seuraavaan puoleen päivään mennessä.
Elämysmatkailijat olivat tulleet rättiväsyneinä perille
vasta kolmannen päivän iltana. Ensimmäisenä olivat tie-
dustelleet ukkelin perään. Että oliko se selvinnyt niin
rasittavasta matkasta hengissä?
Väistämättä mieleen palaa yhä uudelleen ja uudelleen
Veikko Huovisen Hamsterit ja sen televisiosovitus jos-
sa Pentti Siimes teki elämänsä parhaan roolin.
Oliko tuossa Johka-Juoksan tarinassa kenties jotakin
opetusta? Sitä on mietittävä.
Kommentit