269040.jpg

walkwolfani.gif
Aluksi ajattelin pilkata ja  ivata kaikkia pikkujouluissa
rynniviä  huorintekijöita  ja edistyksellisen  per
soonalli-
sesti käyttäytyviä, mutta pidätän ilon pelkästään itsel-
leni. Nautin siitä omassa luolassani.


En ole moralisti. Jos joku haluaa antautua yhdyntään
tutun, puolitutun, tuntemattoman tahi oman pomon
sa
kanssa, niin mitä se minulle kuuluu.


Niin, ja sitäpaitsi assistenttini Lilith katsoi minua
oudosti
kun ilmoitin sille mistä aion kirjoittaa.

¿?¿?¿?¿?¿?¿?

Niin että otetaanpa aivan alusta.  Mistä tämmöinen
juhliminen  tai juhlaryöppy ja  wimma inimisten elä-
mässä ylipäätään johtuu ja perustuu?

Useimmat toki  tietänevätkin,  juhliminen perustuu
alkujaan ns. riitteihin, tapakäyttäytymiseen jonkun
hyvin
tietyn ja määritellyn asian johdosta.

Alunpitäen aivan alkukantaisimmilla riiteillä on kunni-
oitettu,
nöyristelty, lepytelty "jotakin":
Sateenkaarta, sa
lamaa, ukkosen jylinää, maan täräh-
telyä, tuhkaa ja
tulikiveä tms.
Eläimiä, kuten  sutta, karhua, pöllöä, kotkaa ym.


Myöhemmin inimisen älyn kehittyessä riitit kehittyivät
koskemaan em. lisäksi inimisiä itseään, eloa, vanhuutta,
vainajaa
mm.

Mainitsen tässä vain muutaman, kyllähän nämä helpolla
hoksaa jokainen:

Syntymisen- ja sukukypsyyden riitti, ensi yhdynnän- ja
parina asumisen riitti, vanhuu
den viisauden riitti, kuole-
misen- ja tuonpuoleiseen
siirtymisen riitit jne.  Noista
käytetään toki muitakin nimityksiä joten...

Jok'iseen välin mahtuu vielä lukuisa joukko
vähem
män tai enemmän tärkeitä riittejä.

Iniminen  siis jo ammoisina aikoina  teki muutakin kun vain
tulen; metsästi, söi ja nai. Se myös mietti ja akkiloi järke-
vää järjestelmää tuolle kertyneelle riitti-
kasaumalle.
Ja kappas kummaa, jossakin juhlinnan lomassa
äkkäsi kek-
siä kalenterin.


Kului muutamia vuosituhansia onnellisten riittien humussa
ja sumussa. Stressiä ei juurikaan tunnettu
ja jos sitä nyt
olikin, ei siitä kukaan viitsinyt valittaa.

Keksittiin mielummin joku hyvältä kuulostava riitti ja pihis-
tettiin šhamaanilta hiukan kärpässientä.

Aamulla ihan sitten muinamiehinä lyötiin jousipyssy olalle,
ja veitsi tuppeen. Pussattiin naarasta otsalle,  kourastiin
lupaavasti persuksista ja painuttiin jänkään.


Tälle onnellisuuden ihanalle kaudelle tuli katala loppu kun
joku neropatti meni ja keksi Jeesuksen.
Tuota oiwallusta
saamme nyt sitten nykyisin kiit
tää lähes kaikista juhlista.

¿?¿?¿?¿?¿?¿?

Lainkaan sitä armoa tuntematta,  jota ko. keksintö itse
julistaa suureen ääneen,  se raiskasi ja integroi 
kaiken
sen valtaisan riittiperinteen joka ihan tavallisella,
hyvin-
voivalla, onnellisella kansalla oli.

Keksimällä se keksi synnin ja häpeän, surun, itkun, ham-
masten kiristyksen ja
kaiken wakawuuden niiden ennen
niin iloisten ja elämää tih
kuvien riittijuhlien tilalle.

Tarkoituksena  oli murtaa  iloisten,  onnellisten inimisten
henkinen  selkäranka ja tehdä heistä jotakin
olematonta
pelkääviä hupsuja.

Tuosta kaikesta korjasivat oman, hyvin antoisan satonsa
ylimykset
, kuninkaat ja keisarit ja muut mahtimiehet.
Ironista kyllä, tekevät sitä yhä.

Se vilpitön, puhdas, anhiton, sydämmestä  lähtevä iloisuus
haudattiin kristinuskon syövereihin. Paatok
seen, syntiin ja
helvettiin.


Tuon edellä kerrotun vaikutuksesta meillä onnettomilla
maanmatosilla on  edelleenkin,  suuri kaipuu juhlimiseen
alati vaivoinamme.
Todennäköisesti se on juuri sitä gee-
neihimme  aikojen  vyöryessä 
tallentunutta posetiivista
informaatiota.

Sitä niin paljon puhuttua endorffiinin vaikutusta.

¿?¿?¿?¿?¿?¿?

Valitetavasti meidän ajassamme kaikki se aito juhliminen
on valjastettu ylikansallisen kaupustelun ja
hömpötyksen
välineeksi.
Ja kristinuskoa käytetään
siinä välikappaleena sillon kuin
se vain kohottaa lii
kevaihtoa.  Silloin EI jos siitä epäillään
kaupalle ole
van haittaa.

Inimisten on siten osallistuttava näihin kaavamaisiin pip-
paloihin sosiaalisen verkon paineiden takia, vaikka
tuskin
läheskään kaikki sitä aidosti haluavat.

Siellä on vain oltava, ei lain määräyksestä,  vaan nor
min,
tavan vuoksi. Kummallista.


Jos et mene, olet outo. Jos et juo, olet epäilyttävä.
Jos et pukeudu, olet persoonallinen. Jos et anna,
olet tyhmä, mutta ehkä kehityskelpoinen.
Jos itsetuntoa on  kovin kolautettu, niin mieluummin
sitä
menee, juo, pukeutuu ja antaa, että saa sosiaali-
sen
hyväksynnän.
Arvostus, arvostaminen tuntuu kivalta
ja hyvältä.
eikö mennä.
Osota hoinene