N = 69º 25' 34''   E = 25º 59' 33''
271329.jpg

Jo inimisen aikojen saatosta
on saanut mieleen paatosta
tuon kultaisen lähteen pesään meno
jolla kuvataan sinistä kaamosta.

Joku mielensä syöveriin matkan alkaa
joku kontunsa, henkensä sineen uhraa.
Yksi synkäksi sanoo ja elämää anoo
toinen lähteeltä toivoa janoo.

On inimisen mielestä kummallisen kumma
kun päivä on tumma ja ajatusten summa on
kaamos, joillekkin kaaos

271363.jpg

Kun kultainen keträ kuolonkuussa,
on matkalla lepoon ja tyyneen;
painaa tilaan hämärä, saapuu pimeä,
ei sillä muuta nimeä kuin kaamos.

On vieraana mannun, kuut kaamon; 
törmää toisiinsa hämärää kaksi.
Ei elämöi aatos monella silloin,
poistuu rinnasta loitommaksi.

Vaan kun ehtyy tammi ja helmeilee uusi kuu.
Jo virtaa eloon vuo, väkevä keväisen päivän.
Soi laulu elämän, kun iniminen huomaa
tuon varhaisen kultaisen häivän.
Osota hoinene