Tulin piipahtamaan täällä wanhalla hoitoalueellani.
Oli asioita. Ne on onneksi nyt hoidettu. Jälkikasvu
tavattu ja kohteliaisuudet lueteltu. Muutama tut-
tu moikattu aikataulujen rajoissa. Aikataulujen??!
Oli asioita. Ne on onneksi nyt hoidettu. Jälkikasvu
tavattu ja kohteliaisuudet lueteltu. Muutama tut-
tu moikattu aikataulujen rajoissa. Aikataulujen??!
Jotenkin ei enää innosta. Nähty on. Seuraava lippu,
voucheri tai mikä hyvänsä ja suunta kohti Paratiisia,
olen nähnyt kyllikseni. Viimeinen tango Kemissä.
voucheri tai mikä hyvänsä ja suunta kohti Paratiisia,
olen nähnyt kyllikseni. Viimeinen tango Kemissä.
Liiottelua, wanhalla Vulvållani lähden aamutuimaan
rehuamaan kohti Ultima Thulea. Joudun ajamaan
itse, assistentti neuvoo ihan anoppien tapaan taka-
penkiltä missä on käännettävä rattia ja laitettava
vilkku. Pelottaa jos se sattuu nukahtamaan jossa-
kin kurvissa, enkä hoksaakkaa kääntää.
rehuamaan kohti Ultima Thulea. Joudun ajamaan
itse, assistentti neuvoo ihan anoppien tapaan taka-
penkiltä missä on käännettävä rattia ja laitettava
vilkku. Pelottaa jos se sattuu nukahtamaan jossa-
kin kurvissa, enkä hoksaakkaa kääntää.
Kaikilla on muka tässä pikkukaupungissa kiire, alkoi tuntua
jo että on itselläkin. Ei ole ukkoja eikä akkoja. Ei poikia ei
tyttöjä, ei inimisiä. On vain asiakkaita. Vain numeroita ja
sotun loppuosia.
Vakuutusyhtiön tiskillä olin 48, Sampopankissa 633,
Osuuspankissa 17, lihatiskillä 85, katsastuksessa 31,
apteekissa 888, toisella lihatiskillä 247. Pojan luo ei
ollut jonotuslippua vielä. Minulla oli varattu aika.
Osuuspankissa 17, lihatiskillä 85, katsastuksessa 31,
apteekissa 888, toisella lihatiskillä 247. Pojan luo ei
ollut jonotuslippua vielä. Minulla oli varattu aika.
Apteekissa piti todistaa että olen olemassa vaikka
seisoin siinä tiskillä. Katsastuspisteessä ei ollut väliä
sillä kuka lemmon turvakko olen. Tärkeintä oli osata
heittää joku sotun loppuosa.
seisoin siinä tiskillä. Katsastuspisteessä ei ollut väliä
sillä kuka lemmon turvakko olen. Tärkeintä oli osata
heittää joku sotun loppuosa.
Muista kaupoista poiketen katsastustapahtumasta
pyydetään maksu etukäteen, vaikka kyseisen palve-
lun laadusta ei voi esittää mielessä kun arvailuja tai
korkeintaan "isä meidän" rukouksen.
Miksiköhän se on näin? Kuka sen määrää?
pyydetään maksu etukäteen, vaikka kyseisen palve-
lun laadusta ei voi esittää mielessä kun arvailuja tai
korkeintaan "isä meidän" rukouksen.
Miksiköhän se on näin? Kuka sen määrää?
Lippuja, lappuja, lippuja. Helvetinmoinen nivaska tässä
It-Suomessa. Semmosta palvelua, jonka asiakas tekee
itse ja vielä maksaa siitä.
Alan mököttämään jos meidän kyläkaupan Hilkka laittaa
sellasen numerokoneen. Pierasen kaupassa salaa.
Silti inimiset jonottavat omia rahojaan ulkona pankki-
automaatin ympärillä luoteistuiskussa. Palveluksi on kai
loppupeleissä ymmärrettävä se, että omat rahat yleen-
säkään saa ottaa pois laatikosta.
automaatin ympärillä luoteistuiskussa. Palveluksi on kai
loppupeleissä ymmärrettävä se, että omat rahat yleen-
säkään saa ottaa pois laatikosta.
Odottelin marketin pihassa kaveriani. Nuorta ja nättiä,
somaa tyttöä lappaa eeskahtaalle ovessa. Naiseksi kai
jo pitäisi sanoa.
Sitä hölmömpi luulisi että, kun iniminen elää elämänsä
parasta aikaa parikymppisenä, niin sitä tuntee aitoa
elämän iloa, riemua, tunnetta. Jopa onnea. Väärin!
Hyvin runsaasti väärin!
parasta aikaa parikymppisenä, niin sitä tuntee aitoa
elämän iloa, riemua, tunnetta. Jopa onnea. Väärin!
Hyvin runsaasti väärin!
Tunnetta että jos nyt vain jossakin on kahva, niin siitä otan
ja siitä käännän ja väännän asiat kohdalleen. HAH-heh!
Eikö mitä!
Neitosia lampsii raskaissa maihinnoususaappaissa, mustissa
räteissä, tervalla tai noella mustatut huulet ja silmäkulmat
kalkitun naaman yllä, kynnet vasaralla mustiksi nuijittuna.
Mieli apean synkkä. Kuin romukaupan loppuunmyyntimainos
rikkonaisessa akkunassa repsottamassa.
Naama kuin neulatyyny ja suupielet alaskäsin
vinksallaan, maata tavoitellen, kuin olisi yhden
kaupassa lyönyt, yhden myönyt ja kolmannen
syönyt.
vinksallaan, maata tavoitellen, kuin olisi yhden
kaupassa lyönyt, yhden myönyt ja kolmannen
syönyt.
Näkee jo päälle, että jotenkin vain ei ole hyvä olo.
Mihin hiiteen on hävinneet ne kirjavissa vaatteissa
tepastelevat riikinkanat tirskumisineen, nauruineen,
hymykuoppineen ja välkkyvine hampaineen.
Mihin hiiteen on hävinneet ne kirjavissa vaatteissa
tepastelevat riikinkanat tirskumisineen, nauruineen,
hymykuoppineen ja välkkyvine hampaineen.
Kun tuollainen läpeensä mustattu neulatyynykuvatus
tulee hämärissä kaupan nurkalla kuolleitten mäyrä-
koiriitten nahkoja väistellen vastaan, niin sitä tällai-
nen wanha puolihöppänä ukuli alkaa toivoa menolippua
vaikka Manalaan mieluummin, kuin että joutuis jotain
neuvoa tai suuntaa kysymään.
Sehän voi syödä perhana ja selittää jälkikäteen että
se pyysi sitä.
tulee hämärissä kaupan nurkalla kuolleitten mäyrä-
koiriitten nahkoja väistellen vastaan, niin sitä tällai-
nen wanha puolihöppänä ukuli alkaa toivoa menolippua
vaikka Manalaan mieluummin, kuin että joutuis jotain
neuvoa tai suuntaa kysymään.
Sehän voi syödä perhana ja selittää jälkikäteen että
se pyysi sitä.
....
Kommentit