1182295.jpg

Hukkanen  muistaa wielä hyvin  kun raha  oli wielä
rahaa eikä  mitään  roskaa.  60-luvulla  markka oli
markka eikä mikään horiskojen mummojen kapine.

Nykyinen rupinen  60 €uroa,  joka tänä päivänä on
jokaisella räkänokalla taskussa ja jonka tuhlaami-
seen ei mene sukupolvia, vastasi suoralla muunto-
kurssilla n. 356 markkaa kultaisella 60-luvulla.

Tänä  päivänä  sillä  saa  vajaan  muovipussillisen
9 kertaan  pakattuja, valmiiksi paskalle maistu-
via elintarvikkeita jotka muuttuvat myrkyllisiksi
jos niitä ei heti syö  ja samalla lihota itseään pai-
nonvartijoiden uhriksi.

Hätäisimmät suorittavat nuo  pussiiin mahtuvat ostot
tässä hektisten  kauppakeskusten helvetissä noin 60
sekunissa. Eikä tuota ongelmaakaan. Wielä jää puolet
ajasta hermoilla kassajonossa kykkivää wanhaa ukon
rähjää odotellessa.


Sellaiset joutavat  ja tyhjänpäiväiset inimiset joilla
on vaikka koko päivä aikaa  istua netissä ihmettele-
mässä tyystin  joutavanpäiväistä tietoa, tietävät ai-
ka helposti,  että  jos  60 €uroa  muuttaa  60-luvun
keskiarvo-muunnoskertoimella  (6,7112)  markoiksi
se - HOCCUSPOCCUS - muuttuukin 2394,16  mar-
kaksi. Ja se on paljon.

Nyt markalla saa irtokarkin  jos joku armollisesti
viitsii  alkaa  suostumaan  sitä myömään.  Siitä kun
tulee saamari soikoon enemmän kustannuksia kuin
firmalla on kilpailukykyä.

Kultaisella  60-luvulla,  silloin kun  kaikki oli vielä
hyvin, nykyisellä 60 €urolla olisi saanut jo wähin-
täänkin puolipitoisen länsiauton, Wolkkarin, Ama-
zonin tai Letukan.  Pari Mossea tai Skodaa.  Ison
korvapuustin, kupin,  pari kahvia  ja kaupanpäälle
pari Warrea tai viisi Trabbea.

Jos olisi niiltä jalansijoiltaan  kävellyt bensan-
kaupustelijan  pakeille  ja ilmoittanut  halunsa
ostaa 5 centillä bensiiniä, sitä olisikin joutunut
ottamaan haltuunsa  1,5 litraa.

Jos vielä  Norttiaskin  olisi  rintataskuun  tukkinut
niiden miesten lailla joihin luotetaan,  niin siitä olisi
saanut pulittaa  hultoaseman isotissiselle myyjälle
27 centtiä.


Poikasten palkka oli tuolloin kultaiseen  aikaan siinä
100-250:- kieppeillä  ja raavaan, runnovan työmie-
henkin vain alle 500:-. Piialla satasen tai allekin.

Peruskansaneläkeläisen  tililapussa luki:  Aprillia!
iNGEN ViNST - OSTA KOKONAAN UUSi ARPA!

Saattoipa kotiapulainen joutua  luopumaan jopa par-
haimmastaankin isännän hyväksi. Useimmiten, kuulo-
ja huhupuheiden mukaan toimitukseen kiimaa tursu-
valla isännällä  ei mennyt useinkaan  kuin tuo vajaat
60 hätäistä sekuntia.


Hukka-raukalla ei sattuneesta syystä tänä aamuna
ole aikaa paneutua tähän  pakinaan 60 vuotta.  Eikä
edes 60 viikkoa tai 60 tuntia. Tämä pitää laskettaa
sitä mukaa kynsistä näppylöille kun sitä tulee.

Meidän on tänään käytävä maalikylissä oikeinki tähelli-
sillä
asioilla joten on hyvissä ajoin  syötettävä porot ja
rasvattava  vetohihnat  koirien  valjakoista,  kakittava
ennen  lähtöä sisälle.  Puettava susiturkki,  -kintaat ja
-lakki. Aseteltava heinät kenkiin.  Ladattava tuliluikku.
Laadittawa eväät jne.  On siinä vaan qOouuuuuuuouUuuuhaaaa...

walkwolfani.gif

Mutta älkää pedatko,  sillä minä ilmoitan teille suuren
uutisen.  Kaikkia joita ottaa päähän  se joka-aamuinen
VUOTEEN sijaaminen - sille voi nyt sanoa hyvästit.
KERTAKAiKKiSSEEN!

Ja sille joka sen aikoinaan neuvoi tahi keksi,
sille voi nyt haistattaa kovin reippaasti sitä
mikä karhun kohdatessa valuu aluhousuun.

Kaikki on  nimittäin  ollut  aivan  tyhjän turhaa.
Hevosnaamaiset  enkelsmannien  tiedemiehet
ovat saattaneet julkiseen tietoon että petaa-
minen,  sen lisäksi että se on  aamuisin widdu-
maista, se on myös hyvin epäterveellistä!
(Susi nukkuukin triippusmatossa)

Brittiläinen Sun-lehti on saattanut tiedoksi että,
kosteus  haihtuu  petaamattoman  vuoteen yöllä
laulatetuista  lakanoista ja  patjoista  paremmin
kuin siististi sijatusta sängystä  ja se  aiheuttaa
pölypunkkiheimolle  niin suuren  nestevajauksen,
että ne heittävät ns. veivinsä tykkänään.